27. syyskuuta 2019

18 asiaa arvioinnista – lukiolaiselle ja huoltajalle

Anne Rongas ja Kaisa Honkonen
Arvioinnista puhutaan lukiokurssin alussa. Arviointi tuo välittömästi mieleen kurssiarvosanan, mistä se muodostuu, millaisia arvioitavia tuotoksia pitää saada aikaan ja millaisilla kriteereillä arvosana annetaan.

Arviointi ei välttämättä näyttäydy lukiolaisella ja varsinkaan huoltajalle kaikkeen opiskeluun kuuluvana opiskelutaitona. Opiskelun prosessissa arviointi kulkee kuitenkin koko ajan kuin runkolinja. Sillä on eri vaiheissa erilaisia tehtäviä.

Opiskelun aikajanalla aluksi katsotaan lähtötilannetta ja orientoidutaan. Diagnostinen arviointi kertoo, mitä opiskelija osaa lähtötilanteessa.

Opiskelu on työntekoa, jota tavoitteet suuntaavat kohti oppimista. Oppimisprosessin keskivaiheilla tehdään erilaisia oppimista edistäviä asioita, on lukemista, kuuntelua, keskustelua, tehtäviä, harjoituksia tai vaikkapa erilaisia projektitöitä. Näiden ohessa formatiivinen arviointi antaa tietoa siitä, miten hyvin opiskelu kulkee kohti tavoitteita.

Kun osaamista kertyy, käännytään kohti opintokokonaisuuden päättövaihetta ja on aika antaa näyttöä saavutetusta osaamisesta – siihen liittyy summatiivinen arviointi.

Pulssi-hankkeessa on havaittu, että arvioinnista puhumiseen tarvitaan sanoja, sanastoa, käsitteiden yhteistä ymmärtämistä. Arviointiin liittyy tunnereaktioita ja käytetyillä sanoilla on välillä negatiivinen kaiku. Arviointidialogin avuksi päätettiinkin koota arviointisanasto lukiolaiselle (ja huoltajalle).

Käsitteitä ja niiden merkityksiä pohtivat ääneen  syyskuulla 2019 Pulssi-hankkeen vetäjä Anne Rongas Otavian Nettilukiosta ja mallintamisen asiantuntija Kaisa Honkonen Suomen eOppimiskeskukselta.

>> Kuuntele 18 arviointiasiaa lukiolaiselle.

Tiivistettynä podcasteilta:

Arviointi on laaja käsite
- tarkoitus edistää oppimista

Arvostelu on osa arviointia
- annetaan arvosana – negatiivinen kaiku (miten siitä eroon?)

Mitä olisi ymmärrettävä lukion alussa arvionnista
- olisi ymmärrettävä, miten hyödynnän arviointia omassa oppimisessa
- hyödyntämisen taidot ja arviointipalautteen vastaanottamisen taidot

Kurssit ja moduulit
- jokaisessa opintokokonaisuudessa on asetettu tavoitteet, arviointia tehdään peilaten noihin tavoitteisiin
- edistymisen myötä tavoitteet ovat vaativampia

Miksi erilaisia opetusmenetelmiä
- erilaiset taidot kehittyvät
- opiskelutaitojen suhteen voi tehdä itsearviointia, mitkä tavat opiskella tukevat omaa oppimista?

Pitääkö virheitä pelätä
- oppimisen paikka juuri tässä, mikä ei ole vielä mennyt oikein
- jos koe ei mene hyvin, silloin juuri kannattaa mennä kuuntelemaan palautetta
- virhe on oppimisen rautaa

Itsearviointi
- mitkä asiat minua motivoi oppijana
- tuovan tietoa, miten opiskelen
- mihin minun pitää keskittyä omassa opiskelussa

Mitä itsearviointi merkitsee opiskelijalle
- löytyy omat vahvuudet – antaa motivaatiota ja vauhtia opiskeluun
- suhtauduttava rauhallisesti, koska oman identiteetin työstäminen vaatii myös oman aikansa

Oppijan minäkuva
- muodostuu palautteesta, mitä saa omasta ympäristöstään
- on myös itse rakennettava omaa minä kuvaa
- kriittistä on se että oppii ottamaan vastaanottamaan palautetta vaikka kaikki ei aina mene hyvin
- oppimisen vyöhyke ei ole minun koko persoona

Asiantuntijuuteen kasvaminen
- tehdään yhdessä ja opitaan yhdessä
- keskutellaan ,reflektoidaan, mitä on tiedettävä lisää
- miten yhdessä ratkaistaan eteentulevat ongelmat
- hidasta kasvua asiantuntijaksi

Reflektointi
- ei ole hyvää suomenkielistä sanaa
- peilaamista, missä ollaan, mihin on päästy, mitä olen oppinut
- voi tapahtua yksin tai yhdessä

Uutta oppimaan
- erilaiset tavat oppia uutta
- kaverin kanssa
- tunnustettava, että en osaa

Jatko-opinnot
- miten optimoin opinnot – voi olla niin, että vuosien aikana haaveet muuttuvat, siksi kannattaa opiskella laajasti
- oman jutun löytäminen on tärkein
- vaikka innostuksen kohde muuttuu, peruskipinä motivoi

Geneeriset taidot
- mitä yleisiä taitoja opit, mistä ollut hyötyvä koko elämän
- ryhmätyötaidot
- yhdessä tekeminen
- asiantuntijan kohtaaminen ja häneltä oppiminen

Kypsyyskoe
- lukiossa opitaan akateemiseen ilmaisuun, eri tieteenalojen ongelman ratkaisun tapoja
- kokelas esittelee omia tietojaan eri tieteenaloista
- tyyli ja tapa ilmentää hänen tiedonkäsittelyään, millaista ajatteluntaitoa ja ongelmanratkaisutaitoa hänellä on, miten hän osaa selittää
- ilmaisutaito asiatyylillä

Ylioppilaskirjoitukset
- paineet ja isot tavoitteet
- voi lukita ajatukset ja vaikuttaa negatiivisesti muistin toimintaan ja suoritukseen
- pitäisi löytää rento keskitie
- teen parhaani

Lisäpalautetta
- kysy opettajalta, jos et ymmärrä hänen antamaa palautetta

Opiskelu elämää varten
- voi opiskella arvosanoja varten, on ulkoinen motivaatio
- sisäinen motivaatio antaa enemmän eväitä elämään

23. syyskuuta 2019

Metakognitiiviset taidot itsearvinnin puntariin

Itsearviointi on taito todeta oman nykyisen osaamisen ja tavoitteena olevan osaamisen välinen etäisyys. Se on kiinteästi yhteydessä opiskelun itsesäätelyyn, kirjoittaa itsearviointia tutkinut Helsingin yliopiston apulaisprofessori Raili Hildén Seoppi-lehden 1/2019 artikkelissa. Samassa lehdessä Pulssi-hankkeen kokemuksiin peilaten kuvaamme opiskelijoiden tuntemuksia itsearvioinnista: “Itsearvioinnilla pystyy hyvin selvittämään omaan opiskeluun liittyviä heikkouksia ja vahvuuksia. Itsearviointi on keskustelu itselleen.” “Itsearviointi on tärkeää, jotta itse tietäisi mitä osaa ja mitä pitää vielä harjoitella.”

Opiskelijoiden palautteista havaitsimme, että itsearviointia toteutetaan välillä mekaanisesti eikä opiskelija aina saa irti itsearvioinnista sitä, mitä pitäisi. Laajassa kyselyssämme kävi ilmi (n = 1813), että 14 % lukiolaisista koko omat itsearviointitaitonsa heikoiksi.

Pulssi-hankkeen tuotoksena julkaisemme opiskelun metakognitiivisten taitojen peilaamiseen itsearviointitaulukon. Metakognitiivinen tarkoittaa oman tiedonkäsittelyn tietoista havainnointia ja ohjaamista. Metakognitiiviset kyvyt alkavat kehittyä lukioikäisenä.

Taulukko on käännös James H. McMillanin teoksesta (2017): Using Students’ Assessment Mistakes and Learning Deficits to Enhance Motivation and Learning (Routledge, s. 120).


20. syyskuuta 2019

Opiskelun työkalupakki – julkkarijuhlaa

Työpajailimme seitsemän kertaa lukiolaisten ja opettajien kanssa opiskeluprosessin aikajanalle sopivista toiminnallisista menetelmistä.

Saimme yhteistyökumppaniksi Ideapakka-yrityksen. Ideapakan tuotteisiin kuuluu erilaisia ideoinnin, osallistamisen sekä tiimi- ja ryhmätyöskentelyn menetelmäpakkoja sekä näihin liittyvää fasilitointia. Ideapakka antoi meille työstettäväksi useamman erilaisen pakan. Toimitusjohtaja Jani Turku osallistui myös Vaskivuoren lukiolla ensimmäiseen työpajaan ja antoi hyviä vinkkejä jatkotyöstämiseen. Työpajoissa valikoimme menetelmiä, jotka parhaiten sopivat lukioon.

Keväällä 2019 saimme Oppimisen työkalupakiksi nimetyt demopakat pilottikoulujen käyttöön. Hankkeen loppuhuipennuksena pääsimme juhlimaan yhdessä Ideapakan kanssa Opiskelun työkalupakin julkaisua Dare to Learn -tapahtumassa Kulttuuritehdas Korjaamolla. Ideapakka Oy lahjoitti meille osaamistaan eli monta pro bono -työtuntia kehittämiseen ja yhteistyöhön. Me lahjoitimme vastavuoroisesti kohderyhmien aikaa ja ideoita. Iloitsimme myös siitä, että Ideapakka hinnoitteli Opiskelun työkalupakki -pakan oppilaitoksille sopivaksi. Yritys mainitsi myös vuoden 2019 kumppanuuksien yhteenvedossa kiitoksin yhteistyömme.



Opiskelun työkalupakki kuvaillan Ideapakan sivuilla osuvasti:


47 menetelmää opiskeluun

Opiskelun työkalupakki on kätevä menetelmäpaketti oppimisen tueksi. Se tarjoaa välineitä sekä opiskelijoille että opettajille erilaisiin oppimisen solmukohtiin ajankäytön hallinnasta ryhmätyöskentelytaitoihin. Ideapakka on jaettu neljään teemaan:
  • prosessien ja ryhmätöiden alkuun,
  • työskentelyyn ja organisointiin,
  • tunneille ja ryhmätöihin, sekä
  • palautteeseen ja reflektioon.
Pakan avulla erilaiset oppimisen tilanteet, kuten kurssien ja ryhmätöiden tekeminen hahmottuvat prosessiksi, jossa eri työvaiheet helpottuvat pakan työkalujen kanssa. Palaute ja reflektio -osio viimeistelee oppimiskokemuksen ja antaa eväitä syvällisempään oppimiseen.
Työpajailun hedelminä kokosimme 101 arviointi-ideaa lukiokursseille eli aikamoisen joukon tapoja luoda luottamuksen ilmapiiriä, toteuttaa oppimisen aikaista arviointia, antaa palautetta ja reflektoida.


16. syyskuuta 2019

Otaniemen Mini-OPS: selkeyttä opetussuunnitelman kuvauksiin

Otaniemen lukio aloitti toimintansa tänä syksynä. Uuden yhteisen OPSin työstössä huomioitiin myös Pulssi-hankkeen näkökulmat ja hyödynnettiin Vaskivuoressa kehitettyä kurssituotosten taulukkoa.

Arviointiryhmä kokosi oppiaineryhmille ohjeistuksen arvioinnin suunnittelua varten. Opiskelijoille tiivistettiin keskeiset kurssikuvaukset ja työskentelyn linjaukset Mini-OPSiin. Ohjeistuksen avulla luotiin linjakkuutta ja selkeyttä kurssien suoritusvaatimuksiin.



13. syyskuuta 2019

Pulssi-podcast - OSA 5: Aivot, keskittyminen ja opiskelu - vinkkejä opiskelijalle

Listen to "OSA 5: Aivot, keskittyminen ja opiskelu - vinkkejä opiskelijalle" on Spreaker.

Lukiossa psykologian 1. ja 3. kurssissa käsitellään aivojen toimintaa ja oppimista. Näihin kursseihin kannattaa tutustua – nuorisolukiossa 1. kurssi on pakollinen. Ihmisen aivot ovat edelleen kivikautiset. Tarkkaavaisuutemme herää, kun jotain muuttuu ympäristössä: onko se uhka? Muutos keskeyttää työmuistin työskentelyn, keskittyminen suuntautuu toisaalle. Esimerkiksi mobiililaitteiden viestiäänet ja erilaiset hälytykset häiritsevät opiskelua. Työmuisti kuormittuu. Katkoksen jälkeen kuluu aikaa, kun käsittelyssä ollut asia pitää palauttaa uudelleen mieleen.

Digitaalisia laitteita käytettäessä on tärkeää osata välillä sulkea ilmoitukset pois. Kun luet mobiililaitteelta, kytke lentokonetila päälle. Työskentelyä on hyvä jaksottaa niin, että intensiivinen työskentely ja vapaa ajatusten joutokäynti vuorottelevat. Aivotutkimus suosittelee tätä alkujaan koodareitten kehittämää Pomodoro-tekniikkaa: keskity työskentelyyn 15-20 min kerrallaan, pidä tauko ja tee jotain ihan muuta 5-10 minuuttia ja aika ajoin pidä pidempi tauko.

Muista myös säätää näytön kirkkaus mahdollisimman himmeäksi. Jos kärsit migreenistä, käytä näytöllä sinisen valon suodatusta, jonka voi aktivoida mobiililaitteiden asetuksista (punainen maski). Kokeile muitakin keskittymisen apukeinoja, sopiiko sinulle tietty musiikki tai liike, kuten pallon puristelu kädessä.

Lisätietoa aivoista ja oppimisesta kiinnostuneille:
Minna Huotilainen ja Mona Moisala, 2018: Keskittymiskyvyn elvytysopas. Tuuma-kustannus.
Minna Huotilainen, 2019: Näin aivot oppivat. PS-kustannus.

Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

12. syyskuuta 2019

Pulssi-podcast - OSA 4: Kurssiin valmistautuminen ja omien lähtökohtien selvittäminen

Listen to "OSA 4: Kurssiin valmistautuminen ja omien lähtökohtien selvittäminen" on Spreaker.

Kurssi kannattaa aloittaa koko oppimateriaalin silmäilyllä, sillä näin aktivoit aiemmat tietosi ja orientoidut opintoihin. Käy sisäistä keskustelua oppimateriaalin kanssa: onko aine kokonaan uusi, millaisia muistiinpanoja sinulla on aikaisemmista kursseista, millaista palautetta sait aikaisemmista opinnoista? Pohdi, millainen perusosaaminen sinulla on. Kertaa tarvittaessa aiemmin opiskeltua.

Hyvä opiskelutapa on opiskella parin tai pienryhmän kanssa. Yhdessä voitte käydä aineiston läpi ja ajatuksia mitä edessä on. Kun osaat keskustella opiskelun kohteesta toisen kanssa, olet jo hyvällä matkalla ajattelun taitoihin. Saatat huomata, että toiselle selittäessä itsekin oivaltaa lisää opiskelun kohteesta.

Käsitteet ovat tärkeä osa lukiokursseja. Tutki otsikoita, väliotsikoita ja sanastoja. Opiskele tietoisesti käsitteitä ja ole tarkkaavainen tiedepohjaisten oppiaineiden kohdalla arkikielen ja tieteellisen käsitteen merkityksestä. Käsitteiden opiskelussa Flashcard-sovellukset auttavat. Niitä löytyy mobiililaitteen sovelluskaupasta, esimerkkinä ilmainen ja helppokäyttöinen Quizlet.

Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

11. syyskuuta 2019

Pulssi-podcast - OSA 3: Miten asenteet vaikuttavat opiskeluun?

Listen to "OSA 3: Miten asenteet vaikuttavat opiskeluun?" on Spreaker.

Jokaisen oma asenne vaikuttaa motivaatioon, kiinnostukseen ja työskentelyyn. Pitkällä tähtäimellä se, millä tavalla luomme merkitystä omalle opiskelulle, vaikuttaa oppimistuloksiin. Pintasuuntautunut pänttääminen voi auttaa selviytymään seuraavan päivän kokeesta, mutta syvälliset muistijäljet vaativat sisäistämistä. Siksi on väliä sillä, miten suhtaudumme itseemme opiskelijana; aktiivisena tiedonrakentajana vai passiivinen vastaanottaja.

Lukio-opinnot ovat todella laajoja kokonaisuuksia ja välillä täytyy tehdä valintoja, mitä painottaa. Harva pystyy keskittymään kaikkeen samalla innokkuudella ja intensiteetillä. On ihan hyväksyttävää ja usein järkevää jakaa aikaa omien tavoitteiden mukaan. Aina on mahdollista kerrata ja opiskella myöhemmin lisää.

Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

10. syyskuuta 2019

Pulssi-podcast - OSA 2: Mitä tarkoittaa oppimisen ja osaamisen arviointi?

Listen to "OSA 2: Mitä tarkoittaa oppimisen ja osaamisen arviointi?" on Spreaker.

Opintojakson aikainen oppimisen arviointi antaa palautetta siitä, miten olet edistynyt paitsi kurssiin kuuluvien tietojen ja taitojen karttumisessa, myös yleisemmissä laaja-alaisissa oppimistaidoissa. Vaihtelevien oppimistehtävien tarkoituksena on harjaannuttaa sekä oppiaineen akateemisiin taitoihin että yleisiin opiskelutaitoihin. Opiskelu on työntekoa ja siinä voi tulla aina paremmaksi.

Oppimisen arviointi eli opiskelun aikainen palaute auttaa eteenpäin opinnoissa.

Osaamisen arviointi perustuu tavoitteisiin ja niitä vastaan peilattuihin näyttöihin. Osaamista on voinut kertyä ennen opintoja ja sitä voidaan osoittaa jo opintojen aikana, opiskelun ohessa. Osaamisen näyttö painottuu luonnollisesti kurssin loppuvaiheeseen, jolloin kurssin on kuljettu opiskelun polku kohti tavoitteita.

Arvosana, joka kurssista annetaan perustuu osaamisen arviointiin. Myös sen tavoitteena on antaa eväitä sekä oppiaineen opiskeluun jatkossa että opiskelutaitojen oppimiseen.

Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

9. syyskuuta 2019

Pulssi-podcast - OSA 1: Lukio-opintojen arviointi eri kursseilla

Listen to "OSA 1: Lukio-opintojen arviointi eri kursseilla" on Spreaker.

Jokaisella kurssilla on oma tarkastelutapansa oppiaineeseen. Opintojen edetessä opiskelija oppii käsitteistöä ja tietorakenteita. Hän alkaa hahmottaa rakenteita ja linkityksiä - kompleksisuutta.

Oppiminen näkyy myös arvioinnin painotuksissa ja vaativuudessa. Ensimmäisillä kursseilla opiskelijalla ei vielä voi olla selkeää käsitystä, miten kyseisessä oppiaineessa vastaus pitäisi rakentaa. Aluksi kokonaisuuksien jäsentäminen on vaikeaa ja tietämys pinnallista. Vähitellen oma ymmärrys kasvaa opiskelun edetessä. Opettaja huomioi tämän myös arvioinnissa.

Muutama vinkki opiskelijalle


Pyri ymmärtämään, mitä kurssilla arvioidaan ja jos olet epävarma, kysy opettajalta, millainen on hyvä vastaus, mikä on sen rakenne sekä miten laaja ja syvällinen sisällön pitää olla.

Tutustu myös myös Ylioppilaslautakunnan Hyvän vastauksen piirteisiin, ne antavat tähtäyspisteen, millaista osaamista vaaditaan, kun oppiaineen lukio-oppimäärä on opiskeltu.

Pulssi-hankkeen podcast-sarjassa Anne Rongas ja Kaisa Honkonen juttelevat lukion arviointiin liittyvistä asioista opiskelijan näkökulmasta. Podcast-sarja on osa Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Koordinaattorina Otavia, Mikkeli. Taltioitu kesäkuussa 2019. 

6. syyskuuta 2019

Tervetuloa Arviointioivalluksia!-koulutuspäivään

Pulssi-hanke on mukana järjestämässä Arviointioivalluksia!-koulutuspäivää Helsingissä 7.10.2019. Päivän ohjelmassa on puheenvuoroja ja paneelikeskustelua sekä aktiivisia arvioinnin eri teemoja käsitteleviä työpajoja. Mukana mm. Erja Vitikka (Opetushallitus), Najat Oukrim-Soivio (Suomen NOS Oy), Raili Hildén (Helsingin yliopisto) ja Päivi Nilivaara (Innoline Oy).

Kahdeksan mustavalkoista kasvokuvaa päivän esiintyjistä.

Aika: 7.10.2019 klo 8.30-16.00
Paikka: Paasitorni, Helsinki
Hinta: tilaisuus on opetus- ja ohjaushenkilöstölle maksuton
Ilmoittautuminen: http://bit.ly/arviointioivalluksia

Lisätietoja tapahtumasta Arviointiklubi-hankkeen sivuilla.

Tapahtuman järjestää Liikelaitos Otavia kolmen Opetushallituksen rahoittaman hankkeen yhteistyönä:

  • Arviointiklubi
  • Pulssi
  • Sykettä arviointiin


  • Hankelogot: Otavia, Suunta, Arviointiklubi, Sykettä arviointiin, Pulssi sekä Opetushallitus rahoittaa hanketta -symboli.