Opiskelijoiden kokemukset arvioinnista

"Jokaisen opettajan pitäisi arvoida opiskelijan osaaminen kokonaisuudessaan selventäen hänelle hänen heikkoutensa ja vahvuutensa ja antaen vinkkejä seuraaville kursseille."

Opiskelijakyselyn testivastaajan toive kiteyttää hyvin suuntaviivat sille, millaista informaatiota hyvä arviointi lukiossa tuottaa opiskelijalle. Millaisia ajatuksia vastaus herättää opettajassa? Esimerkiksi tällaisia pohdintoja:

• Keskustelu on usein tarpeen, jotta yhteinen ymmärrys löytyy. Keskusteluun ei vain aina ole riittävästi aikaa tai sopivaa tilaisuutta. Mitä tälle voisi tehdä?
• Heikkouksiin viittaaminen voi käynnistää automaattisesti defenssit. Täsmälleen sama palaute voi herättää eri opiskelijoissa hyvinkin erilaista vastakaikua. Ehkä opiskelija ei uskalla tai halua keskustella arvioinnista, ainakaan heikkouksistaan. Mitä tällekin voisi tehdä?
• Osassa oppiaineita opiskelu rajoittuu yhteen pakolliseen kurssiin. Miten opiskelija hyödyntää sellaisesta kurssista saamaansa palautetta?
• Palaute voi sisältää useammissa oppiaineissa hyödynnettävää tietoa. Miten opettaja voisi tämän tuoda esille?

Pulssi-hanke on hionut kyselypohjan, jolla lukioissa voidaan selvittää opiskelijoiden kokemuksia arvioinnista. Kyselypohjan laatimiseen ovat osallistuneet hankkeen pilottikoulut, Otavan Opiston asiantuntijat ja testaajaopiskelijat sekä Pulssi-hankkeen tutkija-kummi Najat Ouakrim-Soivio Helsingin yliopistolta.

Julkaisemme kyselyn pohjan kaikkien saataville. Voit pyytää Google Forms -kopiota ottamalla yhteyttä Anne Rongas etunimi.sukunimi@otavanopisto.fi (kerro viestissäsi Google-tunnus, jolle pyydät kyselypohjan) tai voit kopioida kyselyn tekstit dokumentilta (Tiedosto > Lataa tai jos kirjaudut Google-tunnuksilla, voit ottaa kopion). Voit muokata omalle koulullesi sopivan kyselyn tämän pohjan avulla.

Onko se taakka? Voisiko se edistää oppimista?

Arviointi on itsestään selvä osa opintoja. Nyt siitä puhutaan paljon, monilla sanoilla ja välillä ristiriitaisesti. Arvioinnilla onkin useita tehtäviä eivätkä kaikki arvioinnin tehtävät asetu mutkattomasti rinnakkain.

Lukion arviointikulttuuriin keskittynyt Viisari-hanke kokosi opettajia ja opiskelijoita työpajaan vuoden 2016 lopulla. Aluksi tunnusteltiin tunteita, joista päällimmäisiksi nousivat ahdistus ja epävarmuus. Silti yhteinen tahto oli kohti positiivista. Arvioinninhan pitäisi auttaa opiskelijaa oppimaan ja opettajaa opettamaan entistä paremmin.

Opettajien ja opiskelijoiden tuntemuksia arvioinnista lukiossa. Lähde: Viisari-hankkeen työpaja 26.10.2016.

Opiskelijoiden rooli arvioinnin kehittämisessä on tärkeä. Yhteinen kieli voi olla vaikeaa löytää. Asiantuntijan puhe vilisee termejä. On diagnostinen, formatiivinen, summatiivinen. On kriteerejä ja joku muistaa Gaussin käyrän. Tehdään itse-, vertais- ja ryhmäarviointeja, mutta miten niitä oikeastaan pitäisi tehdä? Ja mihin ne vaikuttavat? Sähköistyminen tuo oman sykkeensä asiaan. Lisäksi lukion tahti on tiivis, ryhmät suuria ja kun kurssipalautteen aika on, on seuraava jakso kursseineen jo hyvällä menolla.

Työpaja mietti, millä keinoilla arviointi edistäisi opiskelua.

Opiskelua tukeva arviointi on tärkeä päämäärä. Siihen ei päästä yhdellä hyppäyksellä, vaan tarvitaan monenlaisia tekoja. Ensin pitää olla suunta ja yhdessä ymmärretty päämäärä. Arviointi ei ole itsetarkoitus, vaan sillä on merkitystä. Arviointi on paljon muutakin kuin arvosana. Arvosanojen painoa ollaan nostamassa. Unohtuvatko arvosanojen metsästyksessä arvioinnin muut merkitykset? Kun hyvä arviointi antaa eväitä oppia paremmin, myös arvosanat kohoavat. Vaan entä kiire, suuret ryhmät, arvioinnin taakka?

Pulssi-hanke selvittää, miten arvioinnin ristiriitaisia tavoitteita saadaan sovitettua yhteen. Tulokulmana korostetaan opiskelijoita ja heidän aitoa osallistuuttaan uuden opetussuunnitelman hengen konkretisoinnissa. Loppujen lopuksi pienilläkin muutoksilla voidaan kulkea kohti suuria päämääriä. Esimerkiksi arvioinnin kriteerit jatkuvasti saataville, kuten Viisari-hankkeen työpaja muistutti.