Ensimmäisessä webinaarissa tiistaina 23.1. klo 15:00 - 15:45 arviointitutkija Najat Ouakrim-Soivio ja hankkeen vetäjä Anne Rongas käyvät keskustelua opiskelijakyselyn tuloksista. Pulssi-hanke toteutti vuodenvaihteessa neljässä lukiossa arviointiin liittyvien kokemusten kyselyn.
>>23.1.2018 tapahtumatiedote Facebookissa
Alustavista tuloksista nousi esille kehittämiskohteita. Kuinka toiveet ja joskus karukin arki kohtaavat? Mistä voisi aloittaa? Mistä opiskelijoiden kokemukset kertovat? Mitä arviointikulttuuri on käytännössä ja miten sitä kouluyhteisössä voitaisiin kehittää?
Tule kuulemaan ja keskustelemaan suoraan webinaariin tai katso tallenne ja osallistu keskusteluun Facebookissa. Webinaarin osoite: http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/pulssi/.
Ilmoittaudu ennakolta, niin saat osallistumisohjeet, muistutusviestin ja aineistot webinaarin jälkeen. Webinaari on maksuton, ja tallenne tulee saataville tämän blogin webinaarit-sivulle.
Opiskelijoiden kokemukset oppimista ohjaavasta, tukevasta ja kannustavasta (formatiivisesta) arvioinnista vaihtelevat laidasta laitaan. “Yhdellä kurssillani saimme välissä palautetta sekä kanssaopiskelijoilta että opettajalta, mikä paransi omaa suoritusta.” “Joillain kursseilla ei saa ollenkaan käsitystä omasta osaamisestaan kurssin aikana, ja ainoa arviointi tapahtuu aivan kurssin lopussa arvosanan muodossa.”
Lukiolakiin (2008, § 17) on kirjattu: “Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.”
Lukion arki on tiivistä ja kiireistä. Moni asia on liikkeessä yhtä aikaa, ryhmät suuria ja opettajan aika kortilla. Silti on paljon sellaista, mistä arviointikulttuurin kehittämisen voi saada liikkeelle. Opettaja voi saada oivalluksia opiskelijoilta, kollegoilta, tutkimuksista, teorioista tai ihan vain omaa työtään uudelleen ajattelemalla ja organisoimalla.
Jos ajatus isoista muutoksista tuntuu mahdottomalta, kannattaa lähteä liikkeelle pienin askelin. Pulssi-hankkeen opiskelijakyselyssä eräs opiskelija toivoi, että opettaja kiertäisi välillä luokassa, jolloin olisi luontevampaa jutella ja pyytää vaikka palautetta jostakin meneillään olevasta kurssityöstä. Toinen opiskelija huomautti osuvasti, että kurssipalautetta voisi kysyä jo ennen kurssin päättymistä, jolloin saattaisi itsekin päästä osalliseksi toivotuista muutoksista. Kolmas kiitteli sitä, että arviointiasioita käydään kurssin ensimmäisellä oppitunnilla läpi, mutta totesi, että siinä vaiheessa ei toisaalta osaa vielä toivoa mitään muutoksia. Ja sellainenkin oli opiskelijoiden toiveissa, että arviointiin liittyvät asiat olisivat koko kurssin ajan saatavilla dokumenttina Wilmassa tai jossain muualla.
Opiskelijoiden toiveet eivät vaadi suurta ajankäyttöä vaan rutiinien pientä muuttamista. Arviointikulttuurin muutos ei synny opetussuunnitelmien tavoitelauseista vaan siitä, mitä käytännössä oikeasti tehdään. Opiskelijan osallisuus muuttuu arjen käytänteeksi, kun hänen toiveeseensa reagoidaan konkreettisesti. Arvioinnin kannustavuus voi syntyä esimerkiksi siitä, että opettaja kysyy ja kuuntelee tai siitä, että hyväksi havaittu opiskelijan idea toteutetaan käytännössä.
