Not yet... kasvun ajattelutapaa palautteisiin

"Koko kouluaikani sain palautetta siitä, missä olin huono." Näin kertoi taitava taidepedagogi omasta koulukokemuksestaan. Onko tämä juuri se elämän eväs, jonka haluamme lukiolaisille? Emme tietenkään. Mutta entä, jos opiskelijan kokemus on juuri tämä: jatkuva palautevirta siitä, missä hän on huono.

Carol Dweck, kasvun ajattelutavan tutkija ja lähettiläs, kertoi TED-puheessaan siitä, miten voimakas vaikutus palautteella on. Kun epäonnistuminen ja virheet kohdataan sillä asenteella, että tämä ei nyt vielä mennyt putkeen [not yet], jätetään auki seuraava kerta. Ei vielä, mutta ensi kerralla...

Dweckin tutkimusten mukaan juuri asenteessa on vahva voima. Kyse ei ole vääjäämättömästä kohtalosta, ei leimasta otsalla: tämä meni nyt tällä kertaa näin, mutta ensi kerralla on uusi mahdollisuus.

Uskomus siitä, että onnistuminen jossakin oppiaineessa on kiinni lahjakkuudesta ja perityistä ominaisuuksista, johtaa muuttumattomuuden ajattelutapaan (fixed mindset). Kasvun ajattelutapa (growth mindset) sen sijaan sisältää ajatuksen siitä, että oppimiseen liittyvät ominaisuudet muuttuvat, oppiminen on mahdollista, ihminen voi kasvaa ja kehittyä, oppijan omalla työskentelyllä ja sinnikkyydellä on merkitystä.

Suunnittelimme Otavan Opiston opiskelijatorille Pulssi-hankkeen tapahtumaa Akin kanssa. Pohdimme aloitusta kasvun ajattelutavan henkeen. Verkko-opinnoissa arviointipalaute on kirjallista. Tällöin niin ilmaisu kuin tulkinta vaativat kykyä sanoittaa ja lukea hyvässä hengessä, vaikka kohteena olisi puutteiden näkyväksi tekeminen.

Pedagogin paradoksi on alati läsnä. Toisaalta opiskelijalle on tärkeää kertoa, missä hänellä on tiedollisia tai taidollisia aukkoja. Mitä vähemmän tietää, sitä kevyemmin luulee tietävänsä. Verkko-opiskelijan on vaikeaa suhteuttaa oman osaamisensa tasoa muihin opiskelijoihin, kun hän ei kuule heidän puhettaan eikä näe heidän kurssitöitään.

Opetussuunnitelman avaaminen ymmärrettäviksi tavoitteiksi asiantuntijakieleltä noviisikielelle on sekin tavattoman vaativa tehtävä. Näiden kanssa painiskelemme ja haluamme kuunnella niin opiskelijoita kuin opettajia ideoidessamme lisää tukea ja toimintamalleja.

Otavan Opiston opiskelijatori arvioinnista 24.4.18 klo 12-13.

Carol Dweckin lyhyt TED-puhe kannattaa kuunnella.

Tulevaisuus haastaa oppimisen

Jyväskylässä kokoontui 8.-9.3.2018 opettajia Tulevaisuus haastaa oppimisen –teeman äärelle. Pulssi-hankkeen edustusta oli paikalla Otavan Opistolta Saana, Tarja, Sari ja Pohjois-Tapiolan lukiolta Tanja. Tanja raportoi tunnelmia:

Oli mielenkiintoista päästä tutustumaan Keski-Suomen alueen toimintaan ja saada tuntumaa siihen, mitä kaikkea siellä tapahtuu arvioinnin ja digimaailman pyörteissä.

Sanna Vahtivuori-Hänninen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä piti tapahtuman ensimmäisen keynote-puheenvuoron otsikolla Luodaan yhdessä parasta osaamista maailmaan! Kuten otsikosta voi jo päätellä, Vahtivuori-Hännisen puheenvuorossa oli vahvasti läsnä ajatus yhdessä tekemisestä. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen ei tapahdu yksin, vaan yhdessä, yhteisöllisesti toimien, verkostoja hyödyntäen. Yhdessä toimiminen on myös Pulssi-hankkeen ytimessä: Yhdessä jakaen ja kehittäen voimme saada entistä monipuolisempaa ja opiskelijoita kuuntelevampaa arviointia.

Arvioinnin kehittämiseen liittyi keskeisesti Jussi Lounassalon esittelemä Opetushallituksen rahoittama OPPA-hanke, jossa on mukana 14 lukiota. Hankkeen tavoitteena on kehittää yksilöllisiä oppimispolkuja sekä arviointia ja arviointityökaluja. Lounassalo nosti esille puheenvuorossaan, että merkityksellistä hankkeessa ovat olleet säännölliset tapaamiset, jotka ovat mahdollistaneet toisten sparraamisen ja ideoiden jakamisen. OPPA-hankkeessa ajatuksena on ollut siirtyä suhteellisesta arvioinnista kriteeripohjaiseen arviointiin, mikä osaltaan mahdollistaa yksilölliset opintopolut ja jopa yksilölliset kokeet. OPPA-hankkeen ajatuksia ja ideoita pääsee katsomaan nettisivulta: https://oppa.onedu.fi.

Tulevaisuus haastaa oppimisen –tapahtuma antoi paljon ajattelemisen aiheita ja ideoita arkeen. Oli mielenkiintoista huomata, että samanlaista pohdintaa ja opetuksen ja arvioinnin kehittämistä tapahtuu opettajien keskuudessa eri puolella Suomea.

Keynote: Luovuus ja ilo oppimisessa. Opettaja ja tutkija Hannu Moilanen, JyU.

Arviointi - ennakkokäsityksiä etsimässä

Hanna Pohjonen ja Vaskivuoren lukiolaisten arviointiajatuksia.

Hanna Pohjonen Vaskivuoren lukiolta käynnisti syyslukukaudella opiskelijoiden kanssa Pulssin työskentelyn Vennin diagrammi-menetelmällä, joka antoi äänen opiskelijoille. Hanna kuvailee tässä bloggauksessa mentelmää niin, että muutkin voivat toteuttaa samoilla keinoilla. Pulssi-kouluista Joroinen on kevään kalenteriin jo lisännyt samanlaisen session.

Hanna Pohjola kertoo Vennin diagrammin soveltamisesta ennakkokäsitysten etsinnässä:

Aloitimme syksyllä Vaskivuoren lukiossa arvioinnin kehittämisen opiskelijoiden näkökulmasta selvittämällä kuinka opiskelijat arvioinnin ymmärtävät. Mitä arviointi on heille? Välillä tuntuu, että me opettajat ja opiskelijat käytämme samoja sanoja, mutta merkitysero on suuri.

Työskentelytavaksi ennakkakäsityksien etsimiseen valitsin ns. Vennin diagrammin, jota olen hyödyntänyt mm. maantieteen kursseilla. Idean työtapaan olen saanut kehitysmaantieteen kenttätyöskentelystä ja soveltanut sitä lukiomaailmaan.

Vennin diagrammissa lähestytään aiheita "tyhjältä pöydältä" - ja lopputulokset voivat olla yllättäviä, kun kyselijän eli tässä tapauksessa opettajan näkökulma ei tule kysymyksen asettelussa esille.

Vennin diagrammi on helppo ja havainnollinen tapa hahmottaa monitasoisia ongelmavyyhtejä, jotka vaikuttavat sekä alueellisesti että ajallisesti. Usein abstraktit asiat tai ongelmat näyttäytyvät opiskelijoiden mielissä epämääräisinä, eivätkä ne jäsenny oikeisiin mittasuhteisiin. Tämä työskentelytapa sopii siis myös oppitunneille opiskelijoiden lähtötasoa tai näkökulmia kartoitettaessa.  Työstettäviä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi: "Mitkä ovat suurimmat ongelmat, haasteet tällä hetkellä?" tai vaikkapa "Mikä on ympäristökäsitys?"

Arvioinnin näkökulmasta opiskelijoiden Vennin diagrammeissa korostui arvioinnin aiheuttamat kielteiset tunteet. Tämä näkökulma jää helposti opettajilta huomaamatta.

Mentelmäesittely: Vennin diagrammi ennakkokäsitysten kartoittamiseen

Tarvikkeet

• Sakset, harppi (tai vapaalla kädellä ympyröitä), kyniä, liimaa
• 3-4 eriväristä paperia tai valkoista paperia 
• A2-kokoista paperia TAI taulu tms. pinta, joihin papereita voi kiinnittää 
• Aikaa työn tekemiseen luokassa menee noin puolituntia, ja sen purkamiseen noin 15-30 minuuttia riippuen ryhmän tasosta.

Esivalmistelu

• Leikkaa erivärisistä papereista ympyröitä. Jos värillistä paperia ei ole saatavilla, yksivärinen käy myös hyvin. Oleellista on ympyröiden koko. Lisäksi voit leikata myös neliöitä. 
• Leikkaa esim. punaisesta paperista kaikista suurimpia ympyröitä, niin että kullekin ryhmälle tulee yksi punainen ympyrä. Keskikokoisia ympyröitä leikkaa kutakin ryhmää kohden 3-5 (esim. keltainen väri) ja pieniä ympyröitä 3-5 kappaletta (esim. sininen väri). Tämän jälkeen voit halutessasi leikata vihreitä neliöitä = ratkaisuja varten. Itse en arvioinnin ennakkokäsityksiä kartoittaessani käyttänyt näitä vihreitä neliöitä = ratkaisulappuja. 
• Piirrä isolle A2-kokoiselle paperille tussilla iso kehä. Kullekin ryhmälle yksi iso valkoinen paperi, jossa valmiiksi kehä piirretty. 

Paljasta seuraavat ohjeet opiskelijoille vaihe kerrallaan. Näin he eivät voi ennakkoon määritellä käsitteiden (ongelmien) suuruuksia tai suhteita.

Suulliset ohjeet opiskelijoille

HUOM! Kursiivilla esimerkki ohjeistuksesta, jos käsitellään ympäristöongelmien lähtötason kartoitus.

• Muodostetaan 4-5 hengen ryhmiä listaa ryhmän jäsenten kesken kaikki asiat, joita tulee mieleen sanasta arviointi (ympäristöön / väestönkasvuun tms. liittyvät ongelmat tai hasardit joita tiedätte), yksi ryhmän jäsenistä toimii kirjurina
• Valitkaa listasta yksi sana/käsite, joka on ryhmän jäsenten mielestä kaikista tärkein arviointiin liittyvä (suurin / pahin ympäristöongelma), kirjatkaa tämä sana/käsite (ongelman nimi) punaiseen / suurimpaan ympyrään. Muistakaa, että tämän pitää olla ryhmän yhteinen päätös, voitte joutua keskustelemaan ja tekemään kompromisseja tai äänestämään.
• Valitkaa listasta 3-5 seuraavaksi tärkeintä arviointiin liittyvää sanaa/käsitettä (keskikokoista ongelmaa, jotka ryhmän jäsenten mielestä ovat keskisuuria), kirjatkaa kukin sana/käsite (ongelma) keltaisiin / keskikokoisiin ympyröihin (yksi ongelma / ympyrä)
• Valitkaa listasta 3-5 seuraavaksi tärkeintä arviointiin liittyvää asiaa (ongelmaa, jotka ovat ryhmän jäsenten mielestä kaikista pienimpiä / vähäpätöisimpiä), kirjatkaa kukin sana/käsite (ongelma) sinisiin / pienimpiin ympyröihin (yksi ongelma / ympyrä) 

Sijoittakaa ympyrät oheiseen karttaan seuraavan ohjeen mukaisesti:

Kartta kuvaa teidän elinpiiriänne. Kartan keskellä on sinun jokapäiväinen elämäsi. Mitä kauemmas keskustasta etenette, sitä vähemmän arviointiin liittyvä käsite (ongelma) vaikuttaa sinuun / sitä kaukaisempi se on. Kehän ulkopuolella olevat asiat vaikuttavat sinuun hyvin harvoin, jos lainkaan eli ovat sinulle merkityksettömiä.

Sijoittakaan ensimmäisenä punainen / suurin ympyrä kartalle. Voitte sijoittaa sen paperille piirretyn kehän keskelle, aivan kartan laidoille tai johonkin siihen välille - riippuen ongelman "läheisyydestä", arkipäiväisyydestä suhteessa omaan elämäänne. Tämän jälkeen sijoittakaa keskisuuret / keltaiset ympyrät kartalle ja lopuksi pienimmät / siniset ympyrät kartalle. Esittäkää tuotoksenne muille ryhmille.

Lopuksi voidaan ohjata opiskelijat vielä pohtimaan mahdollisia ratkaisuja esille nousseisiin ongelmiin. Tätä osiota ei tehty arvioinnin ennakkokäsityksiä pohtiessa, mutta tämä pohdinta sopii tarkasteltaessa esim. ympäristöongelmia tai muita hasardeja. Pohdinta voidaan tehdä myös  - vaikka kurssin lopuksi. Mitä on kurssilla opittu. Opiskelijoiden ohjeeseen: Lopuksi pohtikaa ratkaisuja ongelmiin. Kirjatkaa yksi ratkaisuehdotus vihreään neliöön ja liittäkää se ongelman viereen. Joihinkin ongelmiin voi löytyä useita ratkaisuvaihtoehtoja, osa ongelmista voi tuntua ratkaisemattomilta.

Syntyneet diagrammit puretaan yhdessä. Apukysymyksiä purkua varten:

• Mitkä ongelmat koettiin suurimmiksi? 
• Ovatko suurimmat ongelmat lähellä jokapäiväistä elämää, vai kaukana siitä? 
• Löytyikö ongelmiin helppoja ratkaisumekanismeja? Ovatko ne yksilön tasolla toteuttamiskelpoisia? 
• Kuka on toimijana? (viranomaiset, lainsäätäjät, yksittäiset kansalaiset, yhteisöt…) 
• Entä pienimmät ympyrät, mihin ne sijoittuivat? 
• Onko luokan sisällä ryhmien välillä eroja? 
• Mistä mahdolliset erot johtuvat?

Vaskivuorelaisten tuntemuksia ja käsityksiä arvioinnista syksyllä 2017

Arvioinnin äärellä Etelä-Savossa

Helmikuun lopulla 21.2. kolmen kunnan, Joroisten, Sulkavan ja Leppävirran, lukio-opettajia kokoontui arvioinnin äärelle. Työskentelyä veti Najat Ouakrim-Soivio. Opettajien yleistuntumana oli, että tapaaminen antoi henkistä vahvistusta ja tarpeellista selkiytystäkin arviointiasioista. Se, mitä ollaan tehty jo vuosia, on ollut toimivaa ja hyvää.

Yksi huolen aihe lukuisilla lukio-opettajilla, muuallakin kuin Savossa, on se, mitä käytännössä tarkoittaa jatkuva arviointi. "Tässä on syytä erottaa toististaan arviointi ja arvostelu", korosti Najat Ouakrim-Soivio.

Oppimisen aikainen formatiivinen arviointi voi tarkoittaa keskustelua opiskelijoiden kanssa, tehtävien äärellä annettua palautetta, ryhmäkeskustelua, opiskelijoiden keskinäistä palautteen antamista toisilleen tai opiskelijan omaa arviointia. Formatiivinen arviointi kohdistuu opiskeluun ja auttaa eteenpäin opiskelussa kohti tavoitteita. Nyt on lukioissa ehkä turhaankin stressattu jatkuvan arvioinnin toteuttamisessa. Hyvä rytmi ja jatkuvuus syntyy suunnittelemalla etukäteen oppimisprosessin varrelle arviointiin liittyvä toiminta. "Suunnittelu ei loppujen lopuksi vaadi puolta tuntia pidempää aikaa", muistutti Najat Ouakrim-Soivio.