Arviointi - ennakkokäsityksiä etsimässä

Hanna Pohjonen ja Vaskivuoren lukiolaisten arviointiajatuksia.

Hanna Pohjonen Vaskivuoren lukiolta käynnisti syyslukukaudella opiskelijoiden kanssa Pulssin työskentelyn Vennin diagrammi-menetelmällä, joka antoi äänen opiskelijoille. Hanna kuvailee tässä bloggauksessa mentelmää niin, että muutkin voivat toteuttaa samoilla keinoilla. Pulssi-kouluista Joroinen on kevään kalenteriin jo lisännyt samanlaisen session.

Hanna Pohjola kertoo Vennin diagrammin soveltamisesta ennakkokäsitysten etsinnässä:

Aloitimme syksyllä Vaskivuoren lukiossa arvioinnin kehittämisen opiskelijoiden näkökulmasta selvittämällä kuinka opiskelijat arvioinnin ymmärtävät. Mitä arviointi on heille? Välillä tuntuu, että me opettajat ja opiskelijat käytämme samoja sanoja, mutta merkitysero on suuri.

Työskentelytavaksi ennakkakäsityksien etsimiseen valitsin ns. Vennin diagrammin, jota olen hyödyntänyt mm. maantieteen kursseilla. Idean työtapaan olen saanut kehitysmaantieteen kenttätyöskentelystä ja soveltanut sitä lukiomaailmaan.

Vennin diagrammissa lähestytään aiheita "tyhjältä pöydältä" - ja lopputulokset voivat olla yllättäviä, kun kyselijän eli tässä tapauksessa opettajan näkökulma ei tule kysymyksen asettelussa esille.

Vennin diagrammi on helppo ja havainnollinen tapa hahmottaa monitasoisia ongelmavyyhtejä, jotka vaikuttavat sekä alueellisesti että ajallisesti. Usein abstraktit asiat tai ongelmat näyttäytyvät opiskelijoiden mielissä epämääräisinä, eivätkä ne jäsenny oikeisiin mittasuhteisiin. Tämä työskentelytapa sopii siis myös oppitunneille opiskelijoiden lähtötasoa tai näkökulmia kartoitettaessa.  Työstettäviä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi: "Mitkä ovat suurimmat ongelmat, haasteet tällä hetkellä?" tai vaikkapa "Mikä on ympäristökäsitys?"

Arvioinnin näkökulmasta opiskelijoiden Vennin diagrammeissa korostui arvioinnin aiheuttamat kielteiset tunteet. Tämä näkökulma jää helposti opettajilta huomaamatta.

Mentelmäesittely: Vennin diagrammi ennakkokäsitysten kartoittamiseen

Tarvikkeet

• Sakset, harppi (tai vapaalla kädellä ympyröitä), kyniä, liimaa
• 3-4 eriväristä paperia tai valkoista paperia 
• A2-kokoista paperia TAI taulu tms. pinta, joihin papereita voi kiinnittää 
• Aikaa työn tekemiseen luokassa menee noin puolituntia, ja sen purkamiseen noin 15-30 minuuttia riippuen ryhmän tasosta.

Esivalmistelu

• Leikkaa erivärisistä papereista ympyröitä. Jos värillistä paperia ei ole saatavilla, yksivärinen käy myös hyvin. Oleellista on ympyröiden koko. Lisäksi voit leikata myös neliöitä. 
• Leikkaa esim. punaisesta paperista kaikista suurimpia ympyröitä, niin että kullekin ryhmälle tulee yksi punainen ympyrä. Keskikokoisia ympyröitä leikkaa kutakin ryhmää kohden 3-5 (esim. keltainen väri) ja pieniä ympyröitä 3-5 kappaletta (esim. sininen väri). Tämän jälkeen voit halutessasi leikata vihreitä neliöitä = ratkaisuja varten. Itse en arvioinnin ennakkokäsityksiä kartoittaessani käyttänyt näitä vihreitä neliöitä = ratkaisulappuja. 
• Piirrä isolle A2-kokoiselle paperille tussilla iso kehä. Kullekin ryhmälle yksi iso valkoinen paperi, jossa valmiiksi kehä piirretty. 

Paljasta seuraavat ohjeet opiskelijoille vaihe kerrallaan. Näin he eivät voi ennakkoon määritellä käsitteiden (ongelmien) suuruuksia tai suhteita.

Suulliset ohjeet opiskelijoille

HUOM! Kursiivilla esimerkki ohjeistuksesta, jos käsitellään ympäristöongelmien lähtötason kartoitus.

• Muodostetaan 4-5 hengen ryhmiä listaa ryhmän jäsenten kesken kaikki asiat, joita tulee mieleen sanasta arviointi (ympäristöön / väestönkasvuun tms. liittyvät ongelmat tai hasardit joita tiedätte), yksi ryhmän jäsenistä toimii kirjurina
• Valitkaa listasta yksi sana/käsite, joka on ryhmän jäsenten mielestä kaikista tärkein arviointiin liittyvä (suurin / pahin ympäristöongelma), kirjatkaa tämä sana/käsite (ongelman nimi) punaiseen / suurimpaan ympyrään. Muistakaa, että tämän pitää olla ryhmän yhteinen päätös, voitte joutua keskustelemaan ja tekemään kompromisseja tai äänestämään.
• Valitkaa listasta 3-5 seuraavaksi tärkeintä arviointiin liittyvää sanaa/käsitettä (keskikokoista ongelmaa, jotka ryhmän jäsenten mielestä ovat keskisuuria), kirjatkaa kukin sana/käsite (ongelma) keltaisiin / keskikokoisiin ympyröihin (yksi ongelma / ympyrä)
• Valitkaa listasta 3-5 seuraavaksi tärkeintä arviointiin liittyvää asiaa (ongelmaa, jotka ovat ryhmän jäsenten mielestä kaikista pienimpiä / vähäpätöisimpiä), kirjatkaa kukin sana/käsite (ongelma) sinisiin / pienimpiin ympyröihin (yksi ongelma / ympyrä) 

Sijoittakaa ympyrät oheiseen karttaan seuraavan ohjeen mukaisesti:

Kartta kuvaa teidän elinpiiriänne. Kartan keskellä on sinun jokapäiväinen elämäsi. Mitä kauemmas keskustasta etenette, sitä vähemmän arviointiin liittyvä käsite (ongelma) vaikuttaa sinuun / sitä kaukaisempi se on. Kehän ulkopuolella olevat asiat vaikuttavat sinuun hyvin harvoin, jos lainkaan eli ovat sinulle merkityksettömiä.

Sijoittakaan ensimmäisenä punainen / suurin ympyrä kartalle. Voitte sijoittaa sen paperille piirretyn kehän keskelle, aivan kartan laidoille tai johonkin siihen välille - riippuen ongelman "läheisyydestä", arkipäiväisyydestä suhteessa omaan elämäänne. Tämän jälkeen sijoittakaa keskisuuret / keltaiset ympyrät kartalle ja lopuksi pienimmät / siniset ympyrät kartalle. Esittäkää tuotoksenne muille ryhmille.

Lopuksi voidaan ohjata opiskelijat vielä pohtimaan mahdollisia ratkaisuja esille nousseisiin ongelmiin. Tätä osiota ei tehty arvioinnin ennakkokäsityksiä pohtiessa, mutta tämä pohdinta sopii tarkasteltaessa esim. ympäristöongelmia tai muita hasardeja. Pohdinta voidaan tehdä myös  - vaikka kurssin lopuksi. Mitä on kurssilla opittu. Opiskelijoiden ohjeeseen: Lopuksi pohtikaa ratkaisuja ongelmiin. Kirjatkaa yksi ratkaisuehdotus vihreään neliöön ja liittäkää se ongelman viereen. Joihinkin ongelmiin voi löytyä useita ratkaisuvaihtoehtoja, osa ongelmista voi tuntua ratkaisemattomilta.

Syntyneet diagrammit puretaan yhdessä. Apukysymyksiä purkua varten:

• Mitkä ongelmat koettiin suurimmiksi? 
• Ovatko suurimmat ongelmat lähellä jokapäiväistä elämää, vai kaukana siitä? 
• Löytyikö ongelmiin helppoja ratkaisumekanismeja? Ovatko ne yksilön tasolla toteuttamiskelpoisia? 
• Kuka on toimijana? (viranomaiset, lainsäätäjät, yksittäiset kansalaiset, yhteisöt…) 
• Entä pienimmät ympyrät, mihin ne sijoittuivat? 
• Onko luokan sisällä ryhmien välillä eroja? 
• Mistä mahdolliset erot johtuvat?

Vaskivuorelaisten tuntemuksia ja käsityksiä arvioinnista syksyllä 2017