26. huhtikuuta 2019

Lukupäiväkirja johdattaa tarkkailemaan itseä oppijana

Nettilukiossa opiskelu on itsenäistä. Oppikirja tai muu oppimateriaali toimii keskustelukumppanina. Dialoginen lukutyyli maistuu myös opiskelijoille, mutta ei ole automaattinen taito. Kevätlukukauden 2019 PS1-kurssilla 14 opiskelijaa valitsi yhdeksi työskentelymuodoksi lukupäiväkirjan. Opiskelijoiden kommentit kuvaavat hyvin, että työmuotona lukupäiväkirja sopii reaaliaineisiin, mutta on tuntematon.
Tämä oli huomattavasti selkeämpi tehdä, koska päiväkirja tehtiin koko kirjasta, ja omaan tahtiin/järjestyksessä aikaisemmista lukupäiväkirjoista en ole saanut niin paljon irti kuin nyt, eli olen tällä kurssilla oppinut tekemään lukupäiväkirjaa paremmin
Olen tehnyt kaunokirjallisuus kirjasta lukupäiväkirjan aikaisemmin ja siinä oli vähemmän pohdintaa kuin mitä olen tämän kurssin lukupäiväkirjaan kirjoittanut.
Ajattelin että se on helppo tehtävä, mutta vaatiikin yllättävän paljon perehtymistä ja ajattelua. Ajatukseni alussa oli heti positiivinen, koska näin, että tekniikalla pääsee hyvinkin lähelle oppimista.

Mielestäni oli hyvä että kirjalista oli valmiina, ei tarvinnut itse keksiä kirjaa .Opettajalla on myös tieto siitä, mitkä kirjat ovat hyviä ja kurssin aineiston kanssa sopivia yhteen.
 
Mielestäni lukupäiväkirjan kirjoittaminen on hyvin hyödyllistä oppimisen kannalta. Asiat jäävät paremmin mieleen kun ne itse pitää kirjoittaa ajatuksen kanssa.
Lukupäiväkirjan avulla olen saanut kokonaiskuvan asioista, ja olen pystynyt muodostamaan omia ajatuksia opiskeltavista aiheista, sekä asioita on jäänyt mieleen. 
Paikoin haastavaa, koska kaikkea oppikirjasta luettua ei kannata alkaa uudelleen kirjoittamaan. Toisaalta se kannustaa kokeilemaan myös erilaisia tapoja ilmaista jokin luettu asia. Mutta siis on tehokasta, kun kirjoittaa lukemisen ohella!

Lukupäiväkirjan tavoitteena on, että opitskelija oppii ajattelemaan ja keskustelemaan. Reaaliaineissa ajattelun taidot ovat keskeisiä. Lukupäiväkirjaa kirjoittaessa on myös luontevaa tarkkailla itseä oppijana. Lukupäiväkirjan ohjeet opastavat erilaisiin lukemisen strategioihin sekä muistiinpanojen tekemiseen.

OHJEET:
Lukupäiväkirja opiskelumenetelmänä + tulostettava PDF.

12. huhtikuuta 2019

Itsearvioinnilla reaaliesseen sudenkuoppien kimppuun

Arviointipalautteen yhtenä keskeisenä päämääränä on johtaa muutokseen. Palautteen avulla oppija havaitsee esimerkiksi sen, että jokin virhe toistuu yhä uudelleen. Nettilukiossa, jossa opettajan sanallinen välitön palaute ei ole opiskelijan saatavilla, vaan dialogi on lähinnä kirjallista, kiinnitettiin Pulssi-hankkeen pilotissa erityistä huomiota ohjeistuksiin.

Nettilukiossa opiskelija tuottaa portfoliotyyppisen näytön omasta osaamisestaan. Osaamisen näyttö koostuu oppimispäiväkirjasta ja arvioitavista tehtävistä. Reaaliaineissa tärkeä tehtävämuoto on essee. Esseevastauksissa toistuu usein samoja ongelmia, joista keskeisimmät liittyivät jäsentelyyn, käsitemäärittelyyn, lähteiden merkitsemiseen ja lähdekritiikkiin sekä kielenhuoltoon.

Reaaliaineissa esseen ohjeistuksen ja esseelle asetettujen tavoitteiden selkeyttäminen oli yksi toimenpide. Käteväksi apuvälineeksi esseetuotosten parantamiseen kehitettiin itsearviointilomake. Edelleen esseiden tasot vaihtelevat, mutta selkeästi pahimmat puutteet ovat vähentyneet itsearvioinnin avulla. Opiskelijat ovat myös tulleet itse tietoisiksi reaaliesseen rakenteesta.

Opiskelija täyttää itsearvioinnin esseen kirjoittamisen jälkeen. Opettaja antaa sanallisen palautteen itsearvioinnista esseen arvioinnin yhteydessä ja peilaa opiskelijan omia havaintoja esseen arviointiin. Itsearviointi on opiskelijaa itseään varten eli se ei ole arvioitava tuotos. Itsearviointi helpottaa myös opettajan palautteen antoa, sillä hän voi kohdentaa oman palautteensa niihin asioihin, joita opiskelija ei itse ole havainnut ja toisaalta hän voi myös vahvistaa opiskelijan havaintoja ja neuvoa, mitä jatkossa kannattaa tehdä.

Esseen itsearvioinnissa opiskelija pohtii esseen valmisteluun sekä kirjalliseen tuotokseen liittyviä asioita. Itsearviointi muokataan esseen tehtävänannon ja ohjeistuksen mukaiseksi. Esimerkiksi tällaisia aiheita opiskelija pohtii:

  1. Aiheen valinta 
  2. Esseen rakenne
  3. Esseen jäsentely
  4. Esseen rajauksen ja käsittelyn vastaavuus
  5. Aiheen käsittely
  6. Teoriatieto ja asiasisältö
  7. Tiedonkäsittely
  8. Esseen mitta ja oikeakielisyys
  9. Lähteet
  10. Yleisarvio
Kysymysten avulla opiskelija kertaa systemaattisesti oman esseensä tuottamisen ja lopputuloksen. Hän voi vielä itsearvioinnin jälkeen muokata esseetään. Itsearvioinnin tarkoituksena on toimia yhtenä oppimisen vaiheena.




LINKKI: Halutessasi voit kopioida itsearviointipohjan käyttöösi. Työkalu on kehitetty Nettilukiossa aikuisten lukiokoulutukseen ja yllä kuvattuihin tarpeisiin. Se sopii myös nuorisoasteelle päivälukioihin itsenäisesti suoritettavien opintojen tai verkko-opintojen esseetyöskentelyyn sellaisenaan sekä soveltaen muihin esseen kirjoitustilanteisiin.