Pelipohjilla oppii antamaan ja vastaanottamaan palautetta

Nettilukiossa kuvataideopetuksen kritiikkeihin perehtynyt kuvataideopettaja Mirka Kinnula innostui tuottamaan arviointipalautekeskusteluun sopivia pelipohjia, joiden avulla palautteen antaminen ja vastaanottaminen saavat uutta rytmiä. Pelipohjissa on myös keventäviä ja luovia elementtejä, vaikka taustalla onkin vankka analyyttinen ote palautekeskusteluun.

Nettilukion opettajien ja ohjaajien verkkopedapäivänä testattiin pelipohjia käytännössä – ja Nettilukion tyyliin siis tietenkin online. Pelipohjat on muokattu verkkotyöskentelyä varten vaaka-tasoon ja kasvokkaiskäyttöön pystysuuntaisiksi tulostamista varten. Pulssi-hankkeen tuotosten levittämistarkoituksessa otimme myös pienen painoksen pelipohjia. Niitä riittänee vielä nopeimmille kevään ITK-päivillä.

Vertaispalautteen antamisen pelipohjat vaakatasoisina verkkokäyttöä varten (+ tulostettavaksi pystysuuntaiset), PDF.

Arviointipelipohjien käyttöön voit perehtyä Mirka Kinnulan opastevideon avulla. Video alla ja YouTubessa.

Iloa arviointiin ITK-webinaarissa

Miten arviointiin saadaan sykettä, kannustavuutta ja iloa? 

Pulssi-hanke oli mukana ITK-webinaarissa 1.10.2019, kun Otavian ideatarhuri Anne Rongas esitteli arviointiaihepiirin hankkeita sekä niistä saatuja kokemuksia:

ITK-webinaari: Iloa arviointiin

Tutustu myös Sykettä arviointiin ja Arviointiklubi-hankkeisiin.

Lisätietoja

ITK-konferenssi

ITK-webinaarit

Esityksen diapaketti:

18 asiaa arvioinnista – lukiolaiselle ja huoltajalle

Anne Rongas ja Kaisa Honkonen

Arvioinnista puhutaan lukiokurssin alussa. Arviointi tuo välittömästi mieleen kurssiarvosanan, mistä se muodostuu, millaisia arvioitavia tuotoksia pitää saada aikaan ja millaisilla kriteereillä arvosana annetaan.

Arviointi ei välttämättä näyttäydy lukiolaisella ja varsinkaan huoltajalle kaikkeen opiskeluun kuuluvana opiskelutaitona. Opiskelun prosessissa arviointi kulkee kuitenkin koko ajan kuin runkolinja. Sillä on eri vaiheissa erilaisia tehtäviä.

Opiskelun aikajanalla aluksi katsotaan lähtötilannetta ja orientoidutaan. Diagnostinen arviointi kertoo, mitä opiskelija osaa lähtötilanteessa.

Opiskelu on työntekoa, jota tavoitteet suuntaavat kohti oppimista. Oppimisprosessin keskivaiheilla tehdään erilaisia oppimista edistäviä asioita, on lukemista, kuuntelua, keskustelua, tehtäviä, harjoituksia tai vaikkapa erilaisia projektitöitä. Näiden ohessa formatiivinen arviointi antaa tietoa siitä, miten hyvin opiskelu kulkee kohti tavoitteita.

Kun osaamista kertyy, käännytään kohti opintokokonaisuuden päättövaihetta ja on aika antaa näyttöä saavutetusta osaamisesta – siihen liittyy summatiivinen arviointi.

Pulssi-hankkeessa on havaittu, että arvioinnista puhumiseen tarvitaan sanoja, sanastoa, käsitteiden yhteistä ymmärtämistä. Arviointiin liittyy tunnereaktioita ja käytetyillä sanoilla on välillä negatiivinen kaiku. Arviointidialogin avuksi päätettiinkin koota arviointisanasto lukiolaiselle (ja huoltajalle).

Käsitteitä ja niiden merkityksiä pohtivat ääneen  syyskuulla 2019 Pulssi-hankkeen vetäjä Anne Rongas Otavian Nettilukiosta ja mallintamisen asiantuntija Kaisa Honkonen Suomen eOppimiskeskukselta.

>> Kuuntele 18 arviointiasiaa lukiolaiselle.

Tiivistettynä podcasteilta:

Arviointi on laaja käsite
- tarkoitus edistää oppimista

Arvostelu on osa arviointia
- annetaan arvosana – negatiivinen kaiku (miten siitä eroon?)

Mitä olisi ymmärrettävä lukion alussa arvionnista
- olisi ymmärrettävä, miten hyödynnän arviointia omassa oppimisessa
- hyödyntämisen taidot ja arviointipalautteen vastaanottamisen taidot

Kurssit ja moduulit
- jokaisessa opintokokonaisuudessa on asetettu tavoitteet, arviointia tehdään peilaten noihin tavoitteisiin
- edistymisen myötä tavoitteet ovat vaativampia

Miksi erilaisia opetusmenetelmiä
- erilaiset taidot kehittyvät
- opiskelutaitojen suhteen voi tehdä itsearviointia, mitkä tavat opiskella tukevat omaa oppimista?

Pitääkö virheitä pelätä
- oppimisen paikka juuri tässä, mikä ei ole vielä mennyt oikein
- jos koe ei mene hyvin, silloin juuri kannattaa mennä kuuntelemaan palautetta
- virhe on oppimisen rautaa

Itsearviointi
- mitkä asiat minua motivoi oppijana
- tuovan tietoa, miten opiskelen
- mihin minun pitää keskittyä omassa opiskelussa

Mitä itsearviointi merkitsee opiskelijalle
- löytyy omat vahvuudet – antaa motivaatiota ja vauhtia opiskeluun
- suhtauduttava rauhallisesti, koska oman identiteetin työstäminen vaatii myös oman aikansa

Oppijan minäkuva
- muodostuu palautteesta, mitä saa omasta ympäristöstään
- on myös itse rakennettava omaa minä kuvaa
- kriittistä on se että oppii ottamaan vastaanottamaan palautetta vaikka kaikki ei aina mene hyvin
- oppimisen vyöhyke ei ole minun koko persoona

Asiantuntijuuteen kasvaminen
- tehdään yhdessä ja opitaan yhdessä
- keskutellaan ,reflektoidaan, mitä on tiedettävä lisää
- miten yhdessä ratkaistaan eteentulevat ongelmat
- hidasta kasvua asiantuntijaksi

Reflektointi
- ei ole hyvää suomenkielistä sanaa
- peilaamista, missä ollaan, mihin on päästy, mitä olen oppinut
- voi tapahtua yksin tai yhdessä

Uutta oppimaan
- erilaiset tavat oppia uutta
- kaverin kanssa
- tunnustettava, että en osaa

Jatko-opinnot
- miten optimoin opinnot – voi olla niin, että vuosien aikana haaveet muuttuvat, siksi kannattaa opiskella laajasti
- oman jutun löytäminen on tärkein
- vaikka innostuksen kohde muuttuu, peruskipinä motivoi

Geneeriset taidot
- mitä yleisiä taitoja opit, mistä ollut hyötyvä koko elämän
- ryhmätyötaidot
- yhdessä tekeminen
- asiantuntijan kohtaaminen ja häneltä oppiminen

Kypsyyskoe
- lukiossa opitaan akateemiseen ilmaisuun, eri tieteenalojen ongelman ratkaisun tapoja
- kokelas esittelee omia tietojaan eri tieteenaloista
- tyyli ja tapa ilmentää hänen tiedonkäsittelyään, millaista ajatteluntaitoa ja ongelmanratkaisutaitoa hänellä on, miten hän osaa selittää
- ilmaisutaito asiatyylillä

Ylioppilaskirjoitukset
- paineet ja isot tavoitteet
- voi lukita ajatukset ja vaikuttaa negatiivisesti muistin toimintaan ja suoritukseen
- pitäisi löytää rento keskitie
- teen parhaani

Lisäpalautetta
- kysy opettajalta, jos et ymmärrä hänen antamaa palautetta

Opiskelu elämää varten
- voi opiskella arvosanoja varten, on ulkoinen motivaatio
- sisäinen motivaatio antaa enemmän eväitä elämään

Metakognitiiviset taidot itsearvinnin puntariin

Itsearviointi on taito todeta oman nykyisen osaamisen ja tavoitteena olevan osaamisen välinen etäisyys. Se on kiinteästi yhteydessä opiskelun itsesäätelyyn, kirjoittaa itsearviointia tutkinut Helsingin yliopiston apulaisprofessori Raili Hildén Seoppi-lehden 1/2019 artikkelissa. Samassa lehdessä Pulssi-hankkeen kokemuksiin peilaten kuvaamme opiskelijoiden tuntemuksia itsearvioinnista: “Itsearvioinnilla pystyy hyvin selvittämään omaan opiskeluun liittyviä heikkouksia ja vahvuuksia. Itsearviointi on keskustelu itselleen.” “Itsearviointi on tärkeää, jotta itse tietäisi mitä osaa ja mitä pitää vielä harjoitella.”

Opiskelijoiden palautteista havaitsimme, että itsearviointia toteutetaan välillä mekaanisesti eikä opiskelija aina saa irti itsearvioinnista sitä, mitä pitäisi. Laajassa kyselyssämme kävi ilmi (n = 1813), että 14 % lukiolaisista koko omat itsearviointitaitonsa heikoiksi.

Pulssi-hankkeen tuotoksena julkaisemme opiskelun metakognitiivisten taitojen peilaamiseen itsearviointitaulukon. Metakognitiivinen tarkoittaa oman tiedonkäsittelyn tietoista havainnointia ja ohjaamista. Metakognitiiviset kyvyt alkavat kehittyä lukioikäisenä.

Taulukko on käännös James H. McMillanin teoksesta (2017): Using Students’ Assessment Mistakes and Learning Deficits to Enhance Motivation and Learning (Routledge, s. 120).

• Kopioitava itsearviointitaulukko (Tiedosto > Luo kopio tai Lataa).
• Tulostettava itsearviointitaulukko (PDF).

Opiskelun työkalupakki – julkkarijuhlaa

Työpajailimme seitsemän kertaa lukiolaisten ja opettajien kanssa opiskeluprosessin aikajanalle sopivista toiminnallisista menetelmistä.

Saimme yhteistyökumppaniksi Ideapakka-yrityksen. Ideapakan tuotteisiin kuuluu erilaisia ideoinnin, osallistamisen sekä tiimi- ja ryhmätyöskentelyn menetelmäpakkoja sekä näihin liittyvää fasilitointia. Ideapakka antoi meille työstettäväksi useamman erilaisen pakan. Toimitusjohtaja Jani Turku osallistui myös Vaskivuoren lukiolla ensimmäiseen työpajaan ja antoi hyviä vinkkejä jatkotyöstämiseen. Työpajoissa valikoimme menetelmiä, jotka parhaiten sopivat lukioon.

Keväällä 2019 saimme Oppimisen työkalupakiksi nimetyt demopakat pilottikoulujen käyttöön. Hankkeen loppuhuipennuksena pääsimme juhlimaan yhdessä Ideapakan kanssa Opiskelun työkalupakin julkaisua Dare to Learn -tapahtumassa Kulttuuritehdas Korjaamolla. Ideapakka Oy lahjoitti meille osaamistaan eli monta pro bono -työtuntia kehittämiseen ja yhteistyöhön. Me lahjoitimme vastavuoroisesti kohderyhmien aikaa ja ideoita. Iloitsimme myös siitä, että Ideapakka hinnoitteli Opiskelun työkalupakki -pakan oppilaitoksille sopivaksi. Yritys mainitsi myös vuoden 2019 kumppanuuksien yhteenvedossa kiitoksin yhteistyömme.

Opiskelun työkalupakki kuvaillan Ideapakan sivuilla osuvasti:

47 menetelmää opiskeluun

Opiskelun työkalupakki on kätevä menetelmäpaketti oppimisen tueksi. Se tarjoaa välineitä sekä opiskelijoille että opettajille erilaisiin oppimisen solmukohtiin ajankäytön hallinnasta ryhmätyöskentelytaitoihin. Ideapakka on jaettu neljään teemaan:

• prosessien ja ryhmätöiden alkuun,

• työskentelyyn ja organisointiin,

• tunneille ja ryhmätöihin, sekä

• palautteeseen ja reflektioon.

Pakan avulla erilaiset oppimisen tilanteet, kuten kurssien ja ryhmätöiden tekeminen hahmottuvat prosessiksi, jossa eri työvaiheet helpottuvat pakan työkalujen kanssa. Palaute ja reflektio -osio viimeistelee oppimiskokemuksen ja antaa eväitä syvällisempään oppimiseen.

Työpajailun hedelminä kokosimme 101 arviointi-ideaa lukiokursseille eli aikamoisen joukon tapoja luoda luottamuksen ilmapiiriä, toteuttaa oppimisen aikaista arviointia, antaa palautetta ja reflektoida.