3. toukokuuta 2019

Arviointikulttuuria Pulssin malliin

Kevät on aina kiireistä aikaa hankkeiden tulosten ja tuotosten esittelyjen suhteen. Tänä vuonna Hämeenlinnassa järjestettiin ensin ITK-konferenssi ja sen jälkeen Kohtio-seminaari.

ITK:ssa Anne Rongas Otavialta ja Tanja Partala Pohjois-Tapiolan lukiosta pitivät esityksen aiheenaan “Monipuolinen arviointi lukiossa” (kts. esitystallenne).

Pulssi-hankkeen tavoitteissa on ollut erityisesti saada nuoret aidosti osallisiksi arviointiprosessiin. Tavoitteena on ollut lisätä arvioinnin ymmärrettävyyttä ja dialogia, joka varmistaisi arvioinnista oppimisen, ajatuksen siirtymisen miten tähän on tultu -ajatuksesta eteenpäin kuljettavaan ymmärrykseen: kuinka edetä kohti tavoitteita. Palaute ohjaa opiskelijan toimintaa ja mahdollistaa oman tavoitteen saavuttamisen niin tiedollisesti kuin taidollisesti. 

Arvioinnista puhuttaessa täytyy aina miettiä kuka tekee ja mitä tekee. Vaskivuoren lukiossa kehitystyöhön on osallistunut opiskelijoista ja opettajista koostunut arviointityöryhmä. Arviointityöryhmän tavoitteena on ollut miettiä, miten arviointi tällä hetkellä toimii, millaisia haasteita opiskelijat siinä kokevat ja toisaalta mikä toimii jo nyt. 

Haastattelimme Annen kanssa viime syyskuussa Vaskivuoren lukion rehtoria Elina Arokannasta ja kysyimme, miten hän näkee arviointityöryhmän toiminnan vaikutuksen omassa lukiossaan. Arokannas korostaa työryhmän kokoonpanoa: mukana eri aineiden opettajia ja opiskelijoita. Työryhmän tavoitteena on koota ja koordinoida lukion arviointikäytänteitä. Se myös vetää työpajoja.

 

Osana monipuolista arviointia on itsearviointi. Helsingin yliopiston kielididaktiikan apulaisprofessori Raili Hildén piti tammikuussa 2019 Pulssi-hankkeen tapahtumassa esityksen itsearvioinnin mahdollisuuksista. Hän kirjoitti samasta aiheesta myös jutun SeOppi-lehteen.

Kohtio-seminaarin posterissa esittelimme hankkeen aikana tehtyjen kyselyjen, pajapäivien sekä kehitystyön lomassa rakentunutta arviointikulttuurin työstämisen mallia.


Kun opiskelijoiden kanssa on mietitty omaa roolia aktiivisena oppijana, esiin on noussut seuraavat vaiheet:

  • Ennen kurssia
    • oma lähtötaso (tiedot ja taidot)
    • oma tavoite kurssille (työskentely- ja arvosanatavoite)
    • omien opintojen aikataulutus
  • Kurssin aikana
    • opintojen alkaminen
    • oman ryhmän/yhteisön/verkoston löytäminen
    • välietapit ja oppimisen aikainen palaute
    • sisällön oppiminen
    • opiskelutaidot - tarvitsenko tukea taidoissa, joiden avulla osaamiseni tuodaan esiin
    • kurssin tavoitteet vs. mitä ymmärrän nyt
    • oman tavoitteen tarkistus
    • saadun palautteen työstäminen omasta näkökannasta
    • osaamisen näyttö ja oppimisen arviointi
  • Kurssin jälkeen
    • kokonaisuuden reflektointi, pääsinkö tavoitteeseen
    • uuden kurssin alussa edelliseen kurssipalautteeseen palaaminen

Posterin rattaat kuvaavat ajatusta, että vaikka kurssi itsessään on aikajanalla lineaarinen ja kulkee jakson alusta jakson loppuun, niin oppimiseen kuuluu syklejä eli toiminta eri kohdissa vaatii useampaa “rattaan pyörähdystä” ennen etenemistä.

Arvioinnin kannalta suurimman rattaan keskellä ovat sekä opettaja, yksittäinen opiskelija että opiskelijan oma vertais-/opiskelijaryhmä. Palautteen antamisen hetki pysäyttää opiskelurytmin hetkeksi, jolloin erilaisilla menetelmillä tarkastellaan yhdessä saavutettuja tietoja ja taitoja.

Monipuolinen arviointi tukee opiskelua ja kuljettaa oppimista eteenpäin. Arviointiosaamisesta muodostuu opiskelijalle osa jatkuvan oppimisen taitoja. Hän oppii arvioimaan itseään, antamaan palautetta vertaisille sekä vastaanottamaan itse arviointipalautetta niin, että kykenee sen avulla ohjaamaan omaa toimintaansa uudella tavalla.

Lopuksi:
“luova älykkyys ei ole jotakin myötäsyntyistä, vaan yhteisöllisen työskentelyn tulosta. Se kasvaa uskaliaiden ja luovien hankkeiden tuottamiseen liittyviä vaikeuksia voittamalla. Se on kuin kirkas tuli, jonka vasta vuorovaikutus sosiaaliseen verkkoon osallistuvien yksilöiden ja heidän työtään tukevien älyllisten proteesien välillä saa syttymään ja kasvamaan” (Hakkarainen ym. Tutkiva oppiminen: järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjänä, 2014)
Teksti: Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry ja Anne Rongas, Otavia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti