Tervetuloa Arviointioivalluksia!-koulutuspäivään

Pulssi-hanke on mukana järjestämässä Arviointioivalluksia!-koulutuspäivää Helsingissä 7.10.2019. Päivän ohjelmassa on puheenvuoroja ja paneelikeskustelua sekä aktiivisia arvioinnin eri teemoja käsitteleviä työpajoja. Mukana mm. Erja Vitikka (Opetushallitus), Najat Oukrim-Soivio (Suomen NOS Oy), Raili Hildén (Helsingin yliopisto) ja Päivi Nilivaara (Innoline Oy).

Aika: 7.10.2019 klo 8.30-16.00
Paikka: Paasitorni, Helsinki
Hinta: tilaisuus on opetus- ja ohjaushenkilöstölle maksuton
Ilmoittautuminen: http://bit.ly/arviointioivalluksia

Lisätietoja tapahtumasta Arviointiklubi-hankkeen sivuilla.

Tapahtuman järjestää Liikelaitos Otavia kolmen Opetushallituksen rahoittaman hankkeen yhteistyönä:

Arviointiklubi

Pulssi

Sykettä arviointiin

Arviointikulttuuria Pulssin malliin

Kevät on aina kiireistä aikaa hankkeiden tulosten ja tuotosten esittelyjen suhteen. Tänä vuonna Hämeenlinnassa järjestettiin ensin ITK-konferenssi ja sen jälkeen Kohtio-seminaari.

ITK:ssa Anne Rongas Otavialta ja Tanja Partala Pohjois-Tapiolan lukiosta pitivät esityksen aiheenaan “Monipuolinen arviointi lukiossa” (kts. esitystallenne).

Pulssi-hankkeen tavoitteissa on ollut erityisesti saada nuoret aidosti osallisiksi arviointiprosessiin. Tavoitteena on ollut lisätä arvioinnin ymmärrettävyyttä ja dialogia, joka varmistaisi arvioinnista oppimisen, ajatuksen siirtymisen miten tähän on tultu -ajatuksesta eteenpäin kuljettavaan ymmärrykseen: kuinka edetä kohti tavoitteita. Palaute ohjaa opiskelijan toimintaa ja mahdollistaa oman tavoitteen saavuttamisen niin tiedollisesti kuin taidollisesti. 

Arvioinnista puhuttaessa täytyy aina miettiä kuka tekee ja mitä tekee. Vaskivuoren lukiossa kehitystyöhön on osallistunut opiskelijoista ja opettajista koostunut arviointityöryhmä. Arviointityöryhmän tavoitteena on ollut miettiä, miten arviointi tällä hetkellä toimii, millaisia haasteita opiskelijat siinä kokevat ja toisaalta mikä toimii jo nyt. 

Haastattelimme Annen kanssa viime syyskuussa Vaskivuoren lukion rehtoria Elina Arokannasta ja kysyimme, miten hän näkee arviointityöryhmän toiminnan vaikutuksen omassa lukiossaan. Arokannas korostaa työryhmän kokoonpanoa: mukana eri aineiden opettajia ja opiskelijoita. Työryhmän tavoitteena on koota ja koordinoida lukion arviointikäytänteitä. Se myös vetää työpajoja.

 

Osana monipuolista arviointia on itsearviointi. Helsingin yliopiston kielididaktiikan apulaisprofessori Raili Hildén piti tammikuussa 2019 Pulssi-hankkeen tapahtumassa esityksen itsearvioinnin mahdollisuuksista. Hän kirjoitti samasta aiheesta myös jutun SeOppi-lehteen.

Kohtio-seminaarin posterissa esittelimme hankkeen aikana tehtyjen kyselyjen, pajapäivien sekä kehitystyön lomassa rakentunutta arviointikulttuurin työstämisen mallia.

Kun opiskelijoiden kanssa on mietitty omaa roolia aktiivisena oppijana, esiin on noussut seuraavat vaiheet:

• Ennen kurssia
• oma lähtötaso (tiedot ja taidot)
• oma tavoite kurssille (työskentely- ja arvosanatavoite)
• omien opintojen aikataulutus
• Kurssin aikana
• opintojen alkaminen
• oman ryhmän/yhteisön/verkoston löytäminen
• välietapit ja oppimisen aikainen palaute
• sisällön oppiminen
• opiskelutaidot - tarvitsenko tukea taidoissa, joiden avulla osaamiseni tuodaan esiin
• kurssin tavoitteet vs. mitä ymmärrän nyt
• oman tavoitteen tarkistus
• saadun palautteen työstäminen omasta näkökannasta
• osaamisen näyttö ja oppimisen arviointi
• Kurssin jälkeen
• kokonaisuuden reflektointi, pääsinkö tavoitteeseen
• uuden kurssin alussa edelliseen kurssipalautteeseen palaaminen

Posterin rattaat kuvaavat ajatusta, että vaikka kurssi itsessään on aikajanalla lineaarinen ja kulkee jakson alusta jakson loppuun, niin oppimiseen kuuluu syklejä eli toiminta eri kohdissa vaatii useampaa “rattaan pyörähdystä” ennen etenemistä.

Arvioinnin kannalta suurimman rattaan keskellä ovat sekä opettaja, yksittäinen opiskelija että opiskelijan oma vertais-/opiskelijaryhmä. Palautteen antamisen hetki pysäyttää opiskelurytmin hetkeksi, jolloin erilaisilla menetelmillä tarkastellaan yhdessä saavutettuja tietoja ja taitoja.

Monipuolinen arviointi tukee opiskelua ja kuljettaa oppimista eteenpäin. Arviointiosaamisesta muodostuu opiskelijalle osa jatkuvan oppimisen taitoja. Hän oppii arvioimaan itseään, antamaan palautetta vertaisille sekä vastaanottamaan itse arviointipalautetta niin, että kykenee sen avulla ohjaamaan omaa toimintaansa uudella tavalla.

Lopuksi:

“luova älykkyys ei ole jotakin myötäsyntyistä, vaan yhteisöllisen työskentelyn tulosta. Se kasvaa uskaliaiden ja luovien hankkeiden tuottamiseen liittyviä vaikeuksia voittamalla. Se on kuin kirkas tuli, jonka vasta vuorovaikutus sosiaaliseen verkkoon osallistuvien yksilöiden ja heidän työtään tukevien älyllisten proteesien välillä saa syttymään ja kasvamaan” (Hakkarainen ym. Tutkiva oppiminen: järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjänä, 2014)

Teksti: Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry ja Anne Rongas, Otavia

Lukupäiväkirja johdattaa tarkkailemaan itseä oppijana

Nettilukiossa opiskelu on itsenäistä. Oppikirja tai muu oppimateriaali toimii keskustelukumppanina. Dialoginen lukutyyli maistuu myös opiskelijoille, mutta ei ole automaattinen taito. Kevätlukukauden 2019 PS1-kurssilla 14 opiskelijaa valitsi yhdeksi työskentelymuodoksi lukupäiväkirjan. Opiskelijoiden kommentit kuvaavat hyvin, että työmuotona lukupäiväkirja sopii reaaliaineisiin, mutta on tuntematon.

Tämä oli huomattavasti selkeämpi tehdä, koska päiväkirja tehtiin koko kirjasta, ja omaan tahtiin/järjestyksessä aikaisemmista lukupäiväkirjoista en ole saanut niin paljon irti kuin nyt, eli olen tällä kurssilla oppinut tekemään lukupäiväkirjaa paremmin

Olen tehnyt kaunokirjallisuus kirjasta lukupäiväkirjan aikaisemmin ja siinä oli vähemmän pohdintaa kuin mitä olen tämän kurssin lukupäiväkirjaan kirjoittanut.

Ajattelin että se on helppo tehtävä, mutta vaatiikin yllättävän paljon perehtymistä ja ajattelua. Ajatukseni alussa oli heti positiivinen, koska näin, että tekniikalla pääsee hyvinkin lähelle oppimista.

Mielestäni oli hyvä että kirjalista oli valmiina, ei tarvinnut itse keksiä kirjaa .Opettajalla on myös tieto siitä, mitkä kirjat ovat hyviä ja kurssin aineiston kanssa sopivia yhteen. 

Mielestäni lukupäiväkirjan kirjoittaminen on hyvin hyödyllistä oppimisen kannalta. Asiat jäävät paremmin mieleen kun ne itse pitää kirjoittaa ajatuksen kanssa.

Lukupäiväkirjan avulla olen saanut kokonaiskuvan asioista, ja olen pystynyt muodostamaan omia ajatuksia opiskeltavista aiheista, sekä asioita on jäänyt mieleen. 

Paikoin haastavaa, koska kaikkea oppikirjasta luettua ei kannata alkaa uudelleen kirjoittamaan. Toisaalta se kannustaa kokeilemaan myös erilaisia tapoja ilmaista jokin luettu asia. Mutta siis on tehokasta, kun kirjoittaa lukemisen ohella!

Lukupäiväkirjan tavoitteena on, että opitskelija oppii ajattelemaan ja keskustelemaan. Reaaliaineissa ajattelun taidot ovat keskeisiä. Lukupäiväkirjaa kirjoittaessa on myös luontevaa tarkkailla itseä oppijana. Lukupäiväkirjan ohjeet opastavat erilaisiin lukemisen strategioihin sekä muistiinpanojen tekemiseen.

OHJEET:
Lukupäiväkirja opiskelumenetelmänä + tulostettava PDF.

Itsearvioinnilla reaaliesseen sudenkuoppien kimppuun

Arviointipalautteen yhtenä keskeisenä päämääränä on johtaa muutokseen. Palautteen avulla oppija havaitsee esimerkiksi sen, että jokin virhe toistuu yhä uudelleen. Nettilukiossa, jossa opettajan sanallinen välitön palaute ei ole opiskelijan saatavilla, vaan dialogi on lähinnä kirjallista, kiinnitettiin Pulssi-hankkeen pilotissa erityistä huomiota ohjeistuksiin.

Nettilukiossa opiskelija tuottaa portfoliotyyppisen näytön omasta osaamisestaan. Osaamisen näyttö koostuu oppimispäiväkirjasta ja arvioitavista tehtävistä. Reaaliaineissa tärkeä tehtävämuoto on essee. Esseevastauksissa toistuu usein samoja ongelmia, joista keskeisimmät liittyivät jäsentelyyn, käsitemäärittelyyn, lähteiden merkitsemiseen ja lähdekritiikkiin sekä kielenhuoltoon.

Reaaliaineissa esseen ohjeistuksen ja esseelle asetettujen tavoitteiden selkeyttäminen oli yksi toimenpide. Käteväksi apuvälineeksi esseetuotosten parantamiseen kehitettiin itsearviointilomake. Edelleen esseiden tasot vaihtelevat, mutta selkeästi pahimmat puutteet ovat vähentyneet itsearvioinnin avulla. Opiskelijat ovat myös tulleet itse tietoisiksi reaaliesseen rakenteesta.

Opiskelija täyttää itsearvioinnin esseen kirjoittamisen jälkeen. Opettaja antaa sanallisen palautteen itsearvioinnista esseen arvioinnin yhteydessä ja peilaa opiskelijan omia havaintoja esseen arviointiin. Itsearviointi on opiskelijaa itseään varten eli se ei ole arvioitava tuotos. Itsearviointi helpottaa myös opettajan palautteen antoa, sillä hän voi kohdentaa oman palautteensa niihin asioihin, joita opiskelija ei itse ole havainnut ja toisaalta hän voi myös vahvistaa opiskelijan havaintoja ja neuvoa, mitä jatkossa kannattaa tehdä.

Esseen itsearvioinnissa opiskelija pohtii esseen valmisteluun sekä kirjalliseen tuotokseen liittyviä asioita. Itsearviointi muokataan esseen tehtävänannon ja ohjeistuksen mukaiseksi. Esimerkiksi tällaisia aiheita opiskelija pohtii:

1. Aiheen valinta 
2. Esseen rakenne
3. Esseen jäsentely
4. Esseen rajauksen ja käsittelyn vastaavuus
5. Aiheen käsittely
6. Teoriatieto ja asiasisältö
7. Tiedonkäsittely
8. Esseen mitta ja oikeakielisyys
9. Lähteet
10. Yleisarvio

Kysymysten avulla opiskelija kertaa systemaattisesti oman esseensä tuottamisen ja lopputuloksen. Hän voi vielä itsearvioinnin jälkeen muokata esseetään. Itsearvioinnin tarkoituksena on toimia yhtenä oppimisen vaiheena.

LINKKI: Halutessasi voit kopioida itsearviointipohjan käyttöösi. Työkalu on kehitetty Nettilukiossa aikuisten lukiokoulutukseen ja yllä kuvattuihin tarpeisiin. Se sopii myös nuorisoasteelle päivälukioihin itsenäisesti suoritettavien opintojen tai verkko-opintojen esseetyöskentelyyn sellaisenaan sekä soveltaen muihin esseen kirjoitustilanteisiin.

Pulssi-webinaari: Qridi monipuolisen arvioinnin työkaluna

Pulssi-hankkeen webinaarit jatkuvat jälleen tammikuun lopulla. Kevätkauden ensimmäisessä webinaarissa tutustutaan arviointityökalu Qridiin.

Aika: 30.1.2019 klo 14-15
Paikka: http://eoppimiskeskus.adobeconnect.com/pulssi/

Webinaarissa Henri Karjalainen kertoo, minkälaisia ratkaisuja formatiivisen arvioinnin ja oppimisen analytiikan ohjelmisto Qridi tarjoaa arvioinnin haasteisiin. Qridi on kehitetty yhdessä suomalaisten opettajien ja asiantuntijoiden kanssa ja sen tavoitteena on auttaa kouluja jalkauttamaan arkeen hyviä arviointikäytäntöjä.

Taustaltaan Henri on lukion matemaattisten aineiden opettaja.

Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittaudu ennakkoon, niin saat sähköpostitse osallistumisohjeet ja muistutusviestin sekä webinaaritallenteen: ilmoittautumislomake.

Webinaarin tallenne tulee saataville Pulssi-hankkeen blogin Webinaarit-sivulle.