Aloitan hankkeemme naamat esiin sarjan. Meillä tämän hankkeen hemmoilla on omat innostuksen lähteemme, joiden vuoksi olemme mukana viemässä juuri tätä asiaa eteenpäin.Oma opintieni oli suora, mutta mutkikas. Suora siinä mielessä, että olen aina ollut nopea ja innokas oppimaan. Mutkat veivät elinikäisen oppimisen polulle, sillä en lähtenytkään lukiosta yliopistoon vaan kultivoin ensin maita ja mantuja, kasvatin pieniä ja isoja possuja ja varsinkin omia pikku palleroita (heitä on nyt 3 omaa + 3 seuraavaa polvea).
Lukiokoulutus Suomessa on hieno, aikuisenakin voi jatkaa eteenpäin. Lähdin uudelleen opintielle kuopus vatsassani. Mutkat johtivat aikuiskasvatustieteen pääaineopintoihin Helsingin yliopistoon, opettajan pedagogisissa perehdyin vuosituhannen taitteessa verkkopedagogiikkaan. Kotkan kautta koukaten tieni johti nykyiseen toimeeni Otavan Opistolle, jossa päivän viikossa olen psykologian opettaja verkossa ja lopun viikkoa yritän parhaani mukaan edistää koulumaailman asioita, kuten tässä Pulssi-hankkeessa, jonka vetovastuussa olen. (CV:n tapainen kertoo mutkista enemmän.)
Arviointi kiinnostaa minua siksi, että se on ollut pitkään sivuasia ja kuitenkin keskeinen. Sivuasia siinä mielessä, ettei siitä ole juuri puhuttu. Keskeinen siksi, että arvosanat ovat olleet portteja eteenpäin.
Dialogipedagogiikka innostaa minua, sillä siinä pyritään purkamaan valtasuhteita ja kohtaamaan kuunnellen, vastavuoroisesti. Arviointikin on parhaimmillaan dialogista, oppimaan auttavaa ja oppimista edistävää. Karuimmillaan se on valtaa ja vallankäyttöä.
Olen huippuiloinen siitä, miten hieno tiimi meillä on tässä hankkeessa. Ja mikä parasta, opiskelijoita liittymässä vähän kerrassaan mukaan. Pulssi sykkii.
 |
| Etäopiskelu on tuttua. Noin reilut 300 op yliopistossa etänä. |
Meikä netissä, saa klikkailla:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti