Arviointi - ennakkokäsityksiä etsimässä

Hanna Pohjonen ja Vaskivuoren lukiolaisten arviointiajatuksia.

Hanna Pohjonen Vaskivuoren lukiolta käynnisti syyslukukaudella opiskelijoiden kanssa Pulssin työskentelyn Vennin diagrammi-menetelmällä, joka antoi äänen opiskelijoille. Hanna kuvailee tässä bloggauksessa mentelmää niin, että muutkin voivat toteuttaa samoilla keinoilla. Pulssi-kouluista Joroinen on kevään kalenteriin jo lisännyt samanlaisen session.

Hanna Pohjola kertoo Vennin diagrammin soveltamisesta ennakkokäsitysten etsinnässä:

Aloitimme syksyllä Vaskivuoren lukiossa arvioinnin kehittämisen opiskelijoiden näkökulmasta selvittämällä kuinka opiskelijat arvioinnin ymmärtävät. Mitä arviointi on heille? Välillä tuntuu, että me opettajat ja opiskelijat käytämme samoja sanoja, mutta merkitysero on suuri.

Työskentelytavaksi ennakkakäsityksien etsimiseen valitsin ns. Vennin diagrammin, jota olen hyödyntänyt mm. maantieteen kursseilla. Idean työtapaan olen saanut kehitysmaantieteen kenttätyöskentelystä ja soveltanut sitä lukiomaailmaan.

Vennin diagrammissa lähestytään aiheita "tyhjältä pöydältä" - ja lopputulokset voivat olla yllättäviä, kun kyselijän eli tässä tapauksessa opettajan näkökulma ei tule kysymyksen asettelussa esille.

Vennin diagrammi on helppo ja havainnollinen tapa hahmottaa monitasoisia ongelmavyyhtejä, jotka vaikuttavat sekä alueellisesti että ajallisesti. Usein abstraktit asiat tai ongelmat näyttäytyvät opiskelijoiden mielissä epämääräisinä, eivätkä ne jäsenny oikeisiin mittasuhteisiin. Tämä työskentelytapa sopii siis myös oppitunneille opiskelijoiden lähtötasoa tai näkökulmia kartoitettaessa.  Työstettäviä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi: "Mitkä ovat suurimmat ongelmat, haasteet tällä hetkellä?" tai vaikkapa "Mikä on ympäristökäsitys?"

Arvioinnin näkökulmasta opiskelijoiden Vennin diagrammeissa korostui arvioinnin aiheuttamat kielteiset tunteet. Tämä näkökulma jää helposti opettajilta huomaamatta.

Mentelmäesittely: Vennin diagrammi ennakkokäsitysten kartoittamiseen

Tarvikkeet

• Sakset, harppi (tai vapaalla kädellä ympyröitä), kyniä, liimaa
• 3-4 eriväristä paperia tai valkoista paperia 
• A2-kokoista paperia TAI taulu tms. pinta, joihin papereita voi kiinnittää 
• Aikaa työn tekemiseen luokassa menee noin puolituntia, ja sen purkamiseen noin 15-30 minuuttia riippuen ryhmän tasosta.

Esivalmistelu

• Leikkaa erivärisistä papereista ympyröitä. Jos värillistä paperia ei ole saatavilla, yksivärinen käy myös hyvin. Oleellista on ympyröiden koko. Lisäksi voit leikata myös neliöitä. 
• Leikkaa esim. punaisesta paperista kaikista suurimpia ympyröitä, niin että kullekin ryhmälle tulee yksi punainen ympyrä. Keskikokoisia ympyröitä leikkaa kutakin ryhmää kohden 3-5 (esim. keltainen väri) ja pieniä ympyröitä 3-5 kappaletta (esim. sininen väri). Tämän jälkeen voit halutessasi leikata vihreitä neliöitä = ratkaisuja varten. Itse en arvioinnin ennakkokäsityksiä kartoittaessani käyttänyt näitä vihreitä neliöitä = ratkaisulappuja. 
• Piirrä isolle A2-kokoiselle paperille tussilla iso kehä. Kullekin ryhmälle yksi iso valkoinen paperi, jossa valmiiksi kehä piirretty. 

Paljasta seuraavat ohjeet opiskelijoille vaihe kerrallaan. Näin he eivät voi ennakkoon määritellä käsitteiden (ongelmien) suuruuksia tai suhteita.

Suulliset ohjeet opiskelijoille

HUOM! Kursiivilla esimerkki ohjeistuksesta, jos käsitellään ympäristöongelmien lähtötason kartoitus.

• Muodostetaan 4-5 hengen ryhmiä listaa ryhmän jäsenten kesken kaikki asiat, joita tulee mieleen sanasta arviointi (ympäristöön / väestönkasvuun tms. liittyvät ongelmat tai hasardit joita tiedätte), yksi ryhmän jäsenistä toimii kirjurina
• Valitkaa listasta yksi sana/käsite, joka on ryhmän jäsenten mielestä kaikista tärkein arviointiin liittyvä (suurin / pahin ympäristöongelma), kirjatkaa tämä sana/käsite (ongelman nimi) punaiseen / suurimpaan ympyrään. Muistakaa, että tämän pitää olla ryhmän yhteinen päätös, voitte joutua keskustelemaan ja tekemään kompromisseja tai äänestämään.
• Valitkaa listasta 3-5 seuraavaksi tärkeintä arviointiin liittyvää sanaa/käsitettä (keskikokoista ongelmaa, jotka ryhmän jäsenten mielestä ovat keskisuuria), kirjatkaa kukin sana/käsite (ongelma) keltaisiin / keskikokoisiin ympyröihin (yksi ongelma / ympyrä)
• Valitkaa listasta 3-5 seuraavaksi tärkeintä arviointiin liittyvää asiaa (ongelmaa, jotka ovat ryhmän jäsenten mielestä kaikista pienimpiä / vähäpätöisimpiä), kirjatkaa kukin sana/käsite (ongelma) sinisiin / pienimpiin ympyröihin (yksi ongelma / ympyrä) 

Sijoittakaa ympyrät oheiseen karttaan seuraavan ohjeen mukaisesti:

Kartta kuvaa teidän elinpiiriänne. Kartan keskellä on sinun jokapäiväinen elämäsi. Mitä kauemmas keskustasta etenette, sitä vähemmän arviointiin liittyvä käsite (ongelma) vaikuttaa sinuun / sitä kaukaisempi se on. Kehän ulkopuolella olevat asiat vaikuttavat sinuun hyvin harvoin, jos lainkaan eli ovat sinulle merkityksettömiä.

Sijoittakaan ensimmäisenä punainen / suurin ympyrä kartalle. Voitte sijoittaa sen paperille piirretyn kehän keskelle, aivan kartan laidoille tai johonkin siihen välille - riippuen ongelman "läheisyydestä", arkipäiväisyydestä suhteessa omaan elämäänne. Tämän jälkeen sijoittakaa keskisuuret / keltaiset ympyrät kartalle ja lopuksi pienimmät / siniset ympyrät kartalle. Esittäkää tuotoksenne muille ryhmille.

Lopuksi voidaan ohjata opiskelijat vielä pohtimaan mahdollisia ratkaisuja esille nousseisiin ongelmiin. Tätä osiota ei tehty arvioinnin ennakkokäsityksiä pohtiessa, mutta tämä pohdinta sopii tarkasteltaessa esim. ympäristöongelmia tai muita hasardeja. Pohdinta voidaan tehdä myös  - vaikka kurssin lopuksi. Mitä on kurssilla opittu. Opiskelijoiden ohjeeseen: Lopuksi pohtikaa ratkaisuja ongelmiin. Kirjatkaa yksi ratkaisuehdotus vihreään neliöön ja liittäkää se ongelman viereen. Joihinkin ongelmiin voi löytyä useita ratkaisuvaihtoehtoja, osa ongelmista voi tuntua ratkaisemattomilta.

Syntyneet diagrammit puretaan yhdessä. Apukysymyksiä purkua varten:

• Mitkä ongelmat koettiin suurimmiksi? 
• Ovatko suurimmat ongelmat lähellä jokapäiväistä elämää, vai kaukana siitä? 
• Löytyikö ongelmiin helppoja ratkaisumekanismeja? Ovatko ne yksilön tasolla toteuttamiskelpoisia? 
• Kuka on toimijana? (viranomaiset, lainsäätäjät, yksittäiset kansalaiset, yhteisöt…) 
• Entä pienimmät ympyrät, mihin ne sijoittuivat? 
• Onko luokan sisällä ryhmien välillä eroja? 
• Mistä mahdolliset erot johtuvat?

Vaskivuorelaisten tuntemuksia ja käsityksiä arvioinnista syksyllä 2017

Arvioinnin äärellä Etelä-Savossa

Helmikuun lopulla 21.2. kolmen kunnan, Joroisten, Sulkavan ja Leppävirran, lukio-opettajia kokoontui arvioinnin äärelle. Työskentelyä veti Najat Ouakrim-Soivio. Opettajien yleistuntumana oli, että tapaaminen antoi henkistä vahvistusta ja tarpeellista selkiytystäkin arviointiasioista. Se, mitä ollaan tehty jo vuosia, on ollut toimivaa ja hyvää.

Yksi huolen aihe lukuisilla lukio-opettajilla, muuallakin kuin Savossa, on se, mitä käytännössä tarkoittaa jatkuva arviointi. "Tässä on syytä erottaa toististaan arviointi ja arvostelu", korosti Najat Ouakrim-Soivio.

Oppimisen aikainen formatiivinen arviointi voi tarkoittaa keskustelua opiskelijoiden kanssa, tehtävien äärellä annettua palautetta, ryhmäkeskustelua, opiskelijoiden keskinäistä palautteen antamista toisilleen tai opiskelijan omaa arviointia. Formatiivinen arviointi kohdistuu opiskeluun ja auttaa eteenpäin opiskelussa kohti tavoitteita. Nyt on lukioissa ehkä turhaankin stressattu jatkuvan arvioinnin toteuttamisessa. Hyvä rytmi ja jatkuvuus syntyy suunnittelemalla etukäteen oppimisprosessin varrelle arviointiin liittyvä toiminta. "Suunnittelu ei loppujen lopuksi vaadi puolta tuntia pidempää aikaa", muistutti Najat Ouakrim-Soivio.

Pulssin konehuoneesta: Anne Rongas esittäytyy

Aloitan hankkeemme naamat esiin sarjan. Meillä tämän hankkeen hemmoilla on omat innostuksen lähteemme, joiden vuoksi olemme mukana viemässä juuri tätä asiaa eteenpäin.

Oma opintieni oli suora, mutta mutkikas. Suora siinä mielessä, että olen aina ollut nopea ja innokas oppimaan. Mutkat veivät elinikäisen oppimisen polulle, sillä en lähtenytkään lukiosta yliopistoon vaan kultivoin ensin maita ja mantuja, kasvatin pieniä ja isoja possuja ja varsinkin omia pikku palleroita (heitä on nyt 3 omaa + 3 seuraavaa polvea).

Lukiokoulutus Suomessa on hieno, aikuisenakin voi jatkaa eteenpäin. Lähdin uudelleen opintielle kuopus vatsassani. Mutkat johtivat aikuiskasvatustieteen pääaineopintoihin Helsingin yliopistoon, opettajan pedagogisissa perehdyin vuosituhannen taitteessa verkkopedagogiikkaan. Kotkan kautta koukaten tieni johti nykyiseen toimeeni Otavan Opistolle, jossa päivän viikossa olen psykologian opettaja verkossa ja lopun viikkoa yritän parhaani mukaan edistää koulumaailman asioita, kuten tässä Pulssi-hankkeessa, jonka vetovastuussa olen. (CV:n tapainen kertoo mutkista enemmän.)

Arviointi kiinnostaa minua siksi, että se on ollut pitkään sivuasia ja kuitenkin keskeinen. Sivuasia siinä mielessä, ettei siitä ole juuri puhuttu. Keskeinen siksi, että arvosanat ovat olleet portteja eteenpäin.

Dialogipedagogiikka innostaa minua, sillä siinä pyritään purkamaan valtasuhteita ja kohtaamaan kuunnellen, vastavuoroisesti. Arviointikin on parhaimmillaan dialogista, oppimaan auttavaa ja oppimista edistävää. Karuimmillaan se on valtaa ja vallankäyttöä.

Olen huippuiloinen siitä, miten hieno tiimi meillä on tässä hankkeessa. Ja mikä parasta, opiskelijoita liittymässä vähän kerrassaan mukaan. Pulssi sykkii.

Etäopiskelu on tuttua. Noin reilut 300 op yliopistossa etänä.

Jos en olisi ollut lapsesta saakka kirjojen rakastaja, en olisi tässä. Lukeminen kannattaa. Tai ihan mikä vain harrastus, jolle sydän sykkii. Intohimoisuus vie läpi ja yli esteiden.

Meikä netissä, saa klikkailla:

• Twitter
• Facebook
• Instagram
• LinkedIn
• Yms.

Arviointi näkyy ja kuuluu kevään ITK-konferenssissa

Hämeenlinnan Aulangolle kokoontuu jälleen huhtikuussa (11.-13.4.) perinteisesti yli tuhatpäinen joukko sinivuokkojen ystäviä... no monella taitavat Aulangon rinteiden vuokot vilahtaa ohi ajaessa vain silmäkulmassa.

ITK eli interaktiivinen teknologia koulutuksessa on pohjoismaalaisittain merkittävä tapahtuma, juuret kaukana yli 20 vuoden takana. Konferenssin kuhinassa kohtaavat ihmiset toisiaan, paikalla on käytännön opetustyön tekijöitä, oppilaitosjohtoa, aihepiirin opiskelijoita ja tutkijoita sekä järjestö-, hanke- ja yritysmaailmaa.

Tänä vuonna teemana on Digiajan löytöretkeilijät. Ilmoittautuminen on avautunut ja webinaari-sarja starttaa 14.2. klo 14.

Kuinka ollakaan, arviointi on myös hyvin edustettu aihepiiri ITK-päivillä – peräti 19 arviontiin liittyvää esitystä. Poimi tästä heti omalle ohjelmakartallesi kohteita. Myös ITK Areenalla puhutaan arvioinnista, sillä onhan ilmassa Arvioinnin (t)aikaa. Jos et pääse paikan päälle, nimet ja naamat löytyvät muutakin kautta.

Pulssi-hankkeen suunnittelusessio 14.2.2018

Ensimmäinen neljännes Pulssi-hankkeesta lähenee tavoitteitaan. Kouluilla on koottu aiheen äärelle työryhmät, opiskelijoita on saatu mukaan ja omat kehittämisaskeleet hahmottuvat.

Opiskelijakyselyn ja useamman työpajan tuloksena Vaskivuoren lukiolla ollaan esimerkiksi määritelty seuraavat kehittämiskohteet: kurssien aikainen jatkuva arviointipalaute, itsearvioinnin kehittäminen oppiaineittain ja arviointimenetelmien työkalupakin kokoaminen. Samanlainen omaan lähtötilanteeseen pohjautuva taivoitteenasettelu on meneillään muissakin kouluissa.

Syksyllä kokoonnuimme Pohjois-Tapiolan lukiolla 9.10. tutustumaan toistemme tilanteisiin ja ideoimaan hankkeen työskentelyä. Nyt helmikuussa kokoonnumme online suunnittelemaan tulevan vuoden linjauksia. Tämän jälkeen pidämme työkokouksia online kerran kuussa.

Tervetuloa Pulssi-hankkeen sisäiseen suunnittelutapaamiseen

Keskiviikkona 14.2. kokoonnumme klo 14:00 AC:ssa: http://otavanopisto.adobeconnect.com/pulssi/  (Pulssi-blogin webinaari-sivulla AC-ohjeet, huomaa, että webinaareissa käytämme Suomen eOppimiskeskuksen AC:ta ja muissa online-tilaisuuksissa Otavan Opiston AC:ta.)

• Ensimmäinen puoli tuntia käsitellään hankkeen juoksutukseen liittyviä asioita, eli se osuus on erityisesti yhteyshenkilöille tärkeä. Yhteyshenkilöt saavat asialistan päätettävistä asioista sähköpostitse. 
• Klo 14:30 siirrytään vapaaseen ideointiin, aiheina mm. opas opiskelijoille, työpajat, tietoiskut, tapahtumat, tuotettavat aineistot, verkostojen hyödyntäminen, suunnittelu- tai ideakilpailut tms. Pulssi tähtää erityisesti opiskelihin päin, joten toimintaideoihin etsitään opiskelijoita kiinnostavia toimintamuotoja. Tämä osa on yleisemmin kiinnostava, joten lämpimästi tervetuloa hankekoulujen ihmiset, niin henkilöstö kuin opiskelijat, keitä aihe kiinnostaa. Jatkamme ideointia niin kauan kuin ihmisiä on linjoilla.

Arviointia on työstetty opiskelijoiden kanssa soveltaen Venn-diagrammia.